Artikkelit jotka sisältävät avainsanan 'metsäteollisuus'.

Dalia D’Amato. (2016). The ecosystem services approach in corporate sustainability: results from industrial plantation forestry in China. https://doi.org/10.14214/df.221

Ekosysteemipalvelut ovat laajasti käsitelty teema sekä tiedemaailmassa että poliittisessa päätöksenteossa. Aiheessa on keskitytty luonnon tarjoamien palveluiden kuten ruoan, kuitujen, veden, ilmaston, maanperän ja kulttuurin merkitykseen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta tutkittuna. Varsinkin kasvavan talouden paineet ovat kuitenkin aiheuttaneet erilaisia häiriöitä ekosysteemipalveluista saataviin hyötyihin.

Useat talouden sektorit ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista ja vaikuttavat samalla niistä saataviin hyötyihin. Tämän takia yksityissektorilta odotetaankin yhä suurempaa panosta ympäristöhallinnointiin maailmanlaajuisesti, sillä kestävän talouden ylläpito myös kannustaa yrityksiä sekä rahallisesti että strategisesti.

Tämä väitöskirja on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joissa keskitytään selvittämään teollisuuden ja ekosysteemipalveluiden vuorovaikutuksia. Empiirisenä tutkimuskohteena ovat teolliset puuviljelmät Kiinan kehittyvillä markkinoilla. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten ekosysteemipalvelukehikko voisi edistää yritysvastuun toimintaohjelmia ja käytäntöjä.

Tutkimustulokset osoittavat, että ekosysteemipalveluiden tutkimus voi myötävaikuttaa ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kattavampaan ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen. Tutkimuksella voidaan muun muuassa parantaa ymmärrystä yritysten vaikutuksista ja riippuvuuksista ekosysteemeihin sekä niihin liittyviin liiketaloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi voidaan tarkentaa analyyttisiä työkaluja yrityssidosryhmien näkökulmien ja odotuksien ymmärtämisessä ja parantaa yritysvastuuseen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää kestävyysraportointia.

Tutkimustulokset osoittavat, että ekosysteemipalveluiden tutkimus voi myötävaikuttaa ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kattavampaan ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen. Tutkimuksella voidaan muun muuassa parantaa ymmärrystä yritysten vaikutuksista ja riippuvuuksista ekosysteemeihin sekä niihin liittyviin liiketaloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi voidaan tarkentaa analyyttisiä työkaluja yrityssidosryhmien näkökulmien ja odotuksien ymmärtämisessä ja parantaa yritysvastuuseen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää kestävyysraportointia.

Ekosysteemipalveluiden käsitteistön tarkempi operationalisointi yritysvastuukäytöntöihin edellyttää sekä systemaattisempaa arviointia että vertailua tarkoituksenmukaisten yrityssektoreiden ja ekosysteemien välillä. Kehitystyö edellyttää perehtymistä maailmanlaajuisten ja paikallisten vaihtosuhteiden analysointiin, ekologisten rajoitteiden ja resilienssin käsitteiden omaksumista sekä yritys- ja toimialastrategioiden täsmentämistä.

  • D’Amato, University of Helsinki, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti dalia.damato@helsinki.fi (email)
Yijing Zhang. (2014). Internationalization of the forest industry: a corporate-level analysis. https://doi.org/10.14214/df.180

Metsäteollisuuden kansainvälistyminen: yritystason tarkastelu

Metsäteollisuuden kansainvälistyminen on kiihtynyt talouden globalisaation edetessä erityisesti 1990-luvun alun jälkeen. Metsäyritysten tuotantokapasiteetti on myös siirtynyt kehittyville markkinoille Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Kansainvälistymisprosessi on tuonut mukanaan sekä strategisia ja taloudellisia että ympäristövastuuseen liittyviä haasteita sekä yritystasolla että markkinatasolla. Metsäteollisuuden kansainvälistymiskehityksen vaikutuksia markkinoihin ja yrityksiin tunnetaan kuitenkin heikosti. Tämä tutkimus kohdistuu sen vuoksi erityisesti analysoimaan sekä metsäyritysten kansainvälistymisprosessia että sen taustalla olevia ajureita ja strategisia päämääriä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu yleisiin kansainvälistymisteorioihin. Metodologisesti työssä hyödynnetään systemaattista kirjallisuuskatsausta, kvalitatiivista case -tutkimusta ja poikkileikkausaineistojen regressioanalyysia. Kiina on valittu tärkeimmäksi empiirisen analyysin kohdealueeksi, koska maahan suuntautuneet metsäteollisuusinvestoinnit ovat olleet 1990-luvulta lähtien voimakkaassa kasvussa. Käsitteellisesti väitöskirja kehittää ensimmäisessä osatutkimuksessa analyysikehikon, jota myöhemmin sovelletaan työn muissa osissa. Empiirisissä osatutkimuksissa on kolme teemaa, joissa tutkitaan vaikutuksia yritysten kannattavuuteen, vaikutuksia yritysvastuuseen kehittyvillä markkinoilla ja vaikutuksia investointimuodon (engl. foreign entry mode) valintaan.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen että kannattavuutta tavoitellessaan yritykset voivat tähdätä joko korkeaan kansainvälistymisen asteeseen tai keskittyä kotimarkkinoihinsa. Toiseksi, yritysten vastuu sidosryhmiinsä kehittyvillä markkinoilla on laajentumassa. Kolmanneksi, investointimuotoa harkitessaan metsäyritykset ottavat huomioon kulttuuriset eronsa kohdemaan ja kotimaan välillä. Väitöskirjatutkimuksen mukaan metsäteollisuusyritysten kansainvälistyminen on dynaaminen prosessi, johon vaikuttavat mm. odotukset toimintaan liittyvistä taloudellisista ja sosiaalisista riskeistä, rajoitteet luonnovarojen hyödynnettävyydessä sekä sidosryhmien odotukset liiketoiminnan vastuullisuudesta. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota innovaatioihin ja tuotekehitykseen kansainvälistyvässä metsäteollisuudessa, sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollisuuksiin sekä yritystoiminnan vastuullisuuden kasvavaan merkitykseen osana metsäteollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

  • Zhang, University of Helsinki, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti yijing.zhang@helsinki.fi (email)
Lei Wang. (2011). Factors affecting perceptions of corporate social responsibility implementation: an emphasis on values. https://doi.org/10.14214/df.130

Yritysten yhteiskuntavastuuseen vaikuttavat tekijät: arvonäkökulmasta

Tämä väitöskirja on tutkimus yritysten sidosryhmien yhteiskuntavastuuseen (CSR) liittyvistä käsityksistä. Päätarkoituksena on tarkastella ihmisten arvojen vaikutusta heidän käsityksiinsä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyen. Väitöskirja tarkastelee käsityksiä yhteiskuntavastuusta sekä yksilöiden ja sidosryhmien (emic) että kulttuurivertailun (etic) kautta käyttäen empiiris-kuvailevaa tutkimusstrategiaa. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen haastatteluaineistoon kiinalaisten, suomalaisten ja amerikkalaisten metsäteollisuuden ja muun teollisuuden sidosryhmistä. Väitöskirja koostuu neljästä julkaistusta artikkelista ja kahdesta käsikirjoituksesta.

Teoreettiselta kannalta väitöskirja luo uutta filosofista ja luovaa näkökulmaa nykyaikaiseen yhteiskuntavastuututkimukseen, jota tässä kutsutaan ”harmonia-lähestymistavaksi”. Empiirisessä osassa väitöskirjassa arvioidaan arvonäkökulmasta yritysten yhteiskuntavastuuta kattaen laajan alan yritystoiminnasta CSR-raportointiin, liiketoimintaetiikkaan ja yhteiskuntavastuun kolmeen osa-alueeseen liittyen.

Tutkimuksessa tarkastellaan haastattelututkimuksen keinoin yritysten sidosryhmien käsityksiä yhteiskuntavastuusta ja sen tärkeydestä kuvailevan analyysin, demografisen ryhmävertailun ja käsityksien hypoteettisten vaikuttimien vertailun kautta.

Tutkimuksen tulosten mukaan yhteiskuntavastuun tavoitteena tulisi olla yritysten korkeimman johdon kyky ottaa huomioon ja hallita erilaisten ja ristiriitaisten sidosryhmien intressejä.

Arvojen merkitys eettiseen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon on yleisesti tunnustettu. Väitöskirja tarjoaa tähän empiiristä tukea korostamalla arvojen vaikutusta käsityksiin yhteiskuntavastuusta. Vastuullinen käyttäytyminen ja yhteiskuntavastuun käytännöntason kehittäminen edistävät ihmisten hyveellisyyttä ja herättävät siksi kysymyksen moraalis-eettisen kasvatuksen roolista.

Osajulkaisujen maakohtaiset vertailut Kiinan, Suomen ja USA:n välillä lisäävät ymmärrystä sidosryhmäodotuksista nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen kannalta. Samankaltaisuudet yhteiskuntavastuukäsitysissä eri maiden välillä voivat edistää kansainvälistä yhteistyötä, kun taas eroavaisuudet avaavat uusia mahdollisuuksia ja moninaisia ratkaisuja CSR-kysymyksiin paikallisissa olosuhteissa.

  • Wang, University of Helsinki, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti lei.wang@helsinki.fi (email)
David Gritten. (2009). Facilitating resolution of forest conflicts through understanding the complexity of the relationship between forest industry and environmental groups. https://doi.org/10.14214/df.91

Metsävarojen käytöön liittyviä konflikteja esiintyy kaikkialla, usein konfliktit ovat seurausta erilaisten arvojen ja interessien yhteentörmäyksestä. Konfliktit johtavat usein metsävarojen tehottomaan käyttöön. Monien ihmisten ja yhteisöjen elanto perustuu metsävaroihin, minkä takia metsäkonfliktien hallinta on erityisen tärkeää. Ympäristöjärjestöjen kampanjoinnit metsäteollisuuden operaatioita vastaan näyttelevät huomattavaa roolia metsäkonflikteissa.

Tämän tutkimuksen päätavoite on analysoida eri ulottuvuuksia, joita konfliktit ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden välillä käsittävät sekä tuottaa analyysiin perustuen työkalu, jonka avulla konfliktien ratkaisemista voidaan helpottaa. Tutkimuksen kohteena on ympäristöjärjestöjen kampanjoinnin vaikutus Indonesialaisen sellu- ja paperiyhtiö APRIL:in toimintoja vastaan, selvittää osapuolien toimintojen laillisuus sekä tutkia mitä motivaatioita ympäristöjärjestöillä on toimia metsäyhtiöitä vastaan. Lopuksi tutkimus esittää työkalun, joka voi auttaa tuottamaan ratkaisun konflikteille, joissa avainasemassa ovat ympäristöjärjestöjen sekä metsäteollisuuden väliset suhteet.

Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: 1. vaihe sisälsi haastatteluja ja kyselyjä useille sidosryhmille liittyen kampanjointiin APRIL:ia vastaan, tavoitteena kampanjoinnin vaikutusten sekä oikeutuksen selvittäminen. 2. vaihe sisälsi pääasiassa yli 40 ympäristöjärjestön täyttämät kyselyt, joissa selvitettiin miten järjestöt arvioivat kampanjointinsa onnistumista. Tämä vaihe sisälsi myös kyselyitä useille ympäristöjärjestöjen kampanjajohtajille liittyen metsäyhtiö APRIL:in vastaiseen kampanjointiin sekä ympäristöjärjestöjen johtajien haastatteluja liittyen kampanjointiin Metsähallitusta ja sen Ylä-Lapin operaatioita vastaan.

Useiden organisaatioiden haastattelut ja kyselyt sekä analyysit julkaistuista ja julkaisemattomista asiakirjoista osoittivat, että konfliktit ympäristöjärjestöjen ja metsäyhtiöiden välillä ovat hyvin monimutkaisia ja riippuvaisia erilaisesta näkökulmasta tilanteeseen, johon vaikuttavat osapuolien omat intressit sekä arvot. Tämä monimutkaisuus tekee konfliktien ratkaisemisen usein hyvin vaikeaksi, mikä johti eettinen analyysi – työkalun laadintaan, jonka avulla voidaan tuottaa ratkaisuja tämän tyyppisiin konflikteihin.

Tutkimuksen tuloksilla on sekä teoreettisia että käytännön sovelluskohteita. Työkalu ei ainoastaan auta ratkaisemaan konfliktia, vaan se voi auttaa esimerkiksi ympäristöjärjestöjä arvioimaan toimenpiteidensä oikeutusta.

  • Gritten, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti david.gritten@joensuu.fi (email)
Silja Korhonen. (2006). A capability-based view of organisational renewal: Combining opportunity- and advantage-seeking growth in large, established European and North American wood-industry companies. https://doi.org/10.14214/df.20

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia organisaation uudistumista suurissa, vakiintuneissa yrityksissä, jotka pyrkivät kestävään, kannattavaan kasvuun. Tutkimuksen aineisto kerättiin 27 pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta puutuoteteollisuusyrityksestä, joista 11 valittiin lähempään tarkasteluun.

Tutkimuksessa yhdistettiin sisäisen yrittäjyyden teoria ja strategialähtöinen organisaation kyvykkyyksien näkökulma. Tutkimus kehitti edelleen luokittelurunkoa, joka koostuu 1) yritysspesifeistä ja toimialalle ominaisista kyvykkyyksistä, 2) organisaation kyvykkyyksien välisestä hierarkiasta ja niiden muodostamista portfolioista, ja 3) yksittäisen kyvykkyyden rakenteesta. Kyvykkyyksien rakentumista analysoitiin keskittymällä organisaatiorakenteeseen, tarvittavaan teknologiaan ja resursseja yhdistävään prosessiin (uutta luova vs. entistä kyvykkyyttä vahvistava). Kyvykkyysportfolioiden ja organisaatiomuutosten kuvauksen lisäksi tutkimus selvitti tapoja, joiden avulla yritys voi vaikuttaa tehokkuuden ja luovuuden väliseen tasapainoon päivittäisessä liiketoiminnassa.

Suurten metsäteollisuusyritysten tulevaisuuden haaste on tuottaa innovatiivisia asiakasratkaisuja – ja säilyttää samalla skaalaedut ja kustannustehokkuus. Case-yrityksissä uusimman teknologian hyödyntäminen oli siirtynyt kilpailuetua luovasta kyvykkyydestä toimialan perusedellytykseksi. Tiedon ja informaation hallintaan liittyvät kyvykkyydet olivat nousseet perinteisen kustannustehokkuuden rinnalle. Tutkimuksen aikana case-yritykset tukivat kuitenkin paremmin vakiintuneisiin kyvykkyyksiin perustuvaa kasvua kuin hyödynsivät uusiin liiketoimintaideoihin sisältyvää kasvupotentiaalia. Asiakaslähtöistä, vähittäistä innovointia suosittiin kokeiluun perustuvan, riskiä ottavan, radikaalin innovaation kustannuksella. Suurimmat esteet organisaation uudistumiselle löytyivät resurssipulasta, pyrkimyksestä keskitettyyn, matalaan organisaatiorakenteeseen ja sisäänpäin kääntyneistä kommunikaatioverkostoista.

  • Korhonen, University of Helsinki, Department of Forest Economics ORCID ID:Sähköposti silja.korhonen@helsinki.fi (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit