Artikkelit jotka sisältävät avainsanan 'päätöksenteko'.

Adrian Pascual Arranz. (2018). Improving forest management planning by means of airborne laser scanning and dynamic treatment units based on spatial optimization. https://doi.org/10.14214/df.257

Ilmasta tehtävä laserkeilaus on tehostanut metsänarviointia viime vuosikymmenten aikana, koska sen avulla voidaan tuottaa 3D-tietoa metsien rakenteesta. Tämä tutkimus keskittyy laserkeilauspohjaisen metsänarvioinnin ja metsäsuunnittelun integrointiin kun tavoitteena on luoda dynaamisia käsittelykuvioita (DTU, dynamic treatment units). Käsittelykuviot eivät ole kiinteitä ja ennalta määrättyjä, vaan ne muodostetaan yhdistämällä pienempiä laskentayksiköitä. Yhdistely suoritetaan metsänhoitotavoitteiden ja metsien dynamiikan perusteella. Tutkimus suoritettiin kahdessa mäntymetsässä Kastilian ja Leónin alueella Espanjassa, joilta kerättiin sekä maastomittauksia että laserkeilausaineistoa. Tämä väitöskirja sisältää neljä artikkelia jotka käsittelevät dynaamisten käsittelykuvioiden muodostamista (artikkelit I ja III), vaihtoehtoisten inventointiyksiköiden (FIU, forest inventory unit) vaikutuksia kun ongelma muotoillaan kahdella eri tavalla (artikkelit I, II ja IV), ja koealojen paikannusvirheiden vaikutuksia aina otantavaiheesta päätöksentekoon asti (artikkeli II). Puustotunnukset estimoitiin kaikissa artikkeleissa laserkeilauksen perusteella, ja läpimittajakaumia sekä metsikön dynamiikkaa kuvaavia malleja sovellettiin pysyvillä koealoilla havaittujen puustotunnusten muutoksen ennustamiseen. Simulointien lopputuloksena saatiin käsittelyketjuja, jotka pyrkivät maksimoimaan ei-spatiaalisia (artikkeli III) ja spatiaalisia (kaikki artikkelit) vastemuuttujia sisältävien hyötyfunktioiden arvoja. Tulokset osoittavat epäsäännöllisten inventointiyksiköiden tuottavan hyviä tuloksia ja korostavat segmentointimenetelmien avulla saatavia hyötyjä, kun tavoitteena on luoda kompakteja käsittelykuvioita. Spatiaalinen optimointi paransi metsäsuunnitelmissa tarvittavaa kuviointia ja lisäsi suunnittelun kustannuksia vain vähän verrattuna ilman spatiaalista optimointia laadittuihin suunnitelmiin. Spatiaaliset tavoitteet ja spatiaalisuuden huomioivat korjuukustannusfunktiot helpottavat inventointiyksiköiden koostamista kuvioiksi. Heuristiset optimointimenetelmät toimivat tehokkaasti kombinatoristen ongelmien ratkaisemisessa. Väitöskirja osoittaa kuinka laajasti käytettyjen laserkeilauspohjaisten menetelmien ja spatiaalisen optimoinnin yhdistäminen auttaa parempien metsäsuunnittelumenetelmien kehittämisessä.

  • Pascual Arranz, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti adrian.pascual.arranz@uef.fi (email)
Katri Hamunen. (2013). Forest owners’ social networks – possibilities to enhance knowledge exchange. https://doi.org/10.14214/df.169

Metsänomistajien sosiaaliset verkostot – mahdollisuus tiedonkulun vahvistamiseen

Metsänomistajan ympärillä olevat henkilöt vaikuttavat omistajan päätöksentekoon. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistajien yhteyksiä eri henkilöihin ja organisaatioihin sosiaalisen verkostoanalyysin avulla. Pyrkimyksenä oli määritellä sekä tehokkaita tiedonsiirron kanavia omistajien tavoittamiseen että näiden omaa päätöksentekoa tukevia verkostorakenteita.

Tietoa suomalaisten yksityismetsänomistajien sosiaalisista verkostoista kerättiin postikyselyllä ja puhelinhaastatteluilla kahdessa eri päätöksentekotilanteessa, puukaupassa (n=753) ja vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa (n=44). Tutkimuksessa määritettiin vertaisoppimisen käsite metsänomistajien keskuudessa ja tarkasteltiin vertaisverkostojen olemassaoloa ja kehittämismahdollisuuksia. Vertaisoppimisen aineisto kerättiin metsänomistajien ja metsäammattilaisten fokusryhmähaastatteluissa (n=43) sekä havainnoimalla ja haastattelemalla omistajien oppimispiiriä (n=7). Sosiaalisen verkostoanalyysin kvantitatiivisilla menetelmillä laskettiin omistajien egosentristen verkostojen tunnuksia. Suojeluprosessia ja omistajien keskinäistä vuorovaikutusta tarkasteltiin laadullisilla teorialähtöisillä analyyseillä.

Tulosten mukaan monilla omistajilla on yksi luottoammattilainen, kun he tekevät puukauppaa tai vapaaehtoista suojelusopimusta. Omistajan sosiaalinen verkosto on tyypillisesti laajempi, jos hän omistaa paljon metsää. Verkosto on laajempi myös silloin, kun metsänomistaja tekee merkittävän päätöksen kuten pysyvän suojelusopimuksen. Omistajasukupolven vaihtuessa on tärkeää pyrkiä säilyttämään olemassa olevat suhteet aiemmin tilan hoitoon osallistuneisiin ammattilaisiin, jotta metsiä koskeva päätöksenteko on aktiivista. Monimuotoisuuden suojeluprosessit osoittivat, että metsäsuunnitelma on keino edistää myös muita kuin puuntuotantoon tähtääviä toimenpiteitä.

Omistajien keskinäisiä vertaisverkostoja löytyy etenkin perheistä ja maaseudulta naapureiden keskuudesta. Kaupungeissa omistajat tapaavat toisiaan pääasiassa asiantuntijoiden järjestämissä tapahtumissa. Näissä tilaisuuksissa on vain vähän tilaa omistajien keskinäiselle kommunikaatiolle. Metsänomistajakerhot ovat harvoja omistajien itsensä ylläpitämiä käytäntöjä. Jotta omistajien omistajaidentiteetti vahvistuu, olisi tarpeen kehittää omistajien itsensä ylläpitämiä, tarpeeksi homogeenisia vertaisryhmiä. Vertaisryhmien aiheiden tulee keskittyä erilaisiin omistajia kiinnostaviin asioihin. On tärkeää tukea metsään liittyvän tiedon siirtymistä myös perheiden sisällä ja mentor-omistajien kautta

  • Hamunen, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti katri.hamunen@uef.fi (email)
Kyle Eyvindson. (2012). Integration of preference elicitation and the development of alternative forest plans: focusing on the requirements of the decision maker. https://doi.org/10.14214/df.147

Nykyaikainen metsäsuunnittelu keskittyy usein sellaisille käsitteellisille tasoille kuin strateginen, taktinen ja operatiivinen suunnittelu. Suunnitelmat on toteutettu käyttämällä simulointi- ja optimointiohjelmistoja, jotka perustuvat tieteellisiin malleihin ja matemaattiseen ohjelmointiin. Kuitenkin päätöksentekijän /jien (PT) preferenssit määrittelevät optimaalisen aikataulun metsänhoidolle. Metsäsuunnitelmia tuotettaessa menetelmän tulisi olla mahdollisimman vapaa suunnittelijan omista arvoista ja mielipiteistä. Jotta lähestymistapa olisi mahdollisimman PT-ystävällinen, pitäisi päätöksentekijälle esittää useita metsänsuunnittelun vaihtoehtoja, joiden perusteella PT voi tehdä aidosti henkilökohtaisen valintansa. Tuotettujen metsäsuunnitelmien tulisi vastata metsänomistajan sen hetkisiä toiveita ja mieltymyksiä. Jotta suunnitelmien kustannusten ja laadun välille saadaan tasapaino, tarvitsemme työkaluja joilla muokata metsäsuunnittelua paremmin asiakaslähtöiseksi.

Tämän tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli analysoida eri preferenssien hankintamenetelmiä, sekä selvittää saadun tiedon määrän vaikutus suunnitelman valintaan. Artikkeleissa I ja II suunnitelma valittiin a posteriori menetelmän avulla. Artikkelissa III preferenssien hankinta toteutettiin interaktiivisesti, siten, että hyväksyttävä metsäsuunnitelma saatiin aikaiseksi hyödyntämällä sekä a priori, että a posteriori preferenssien valintamenetelmiä.

Tutkimuksen toinen tavoite oli kehittää tekniikoita, joilla sisällytetään preferenssitietoa osaksi optimointimenetelmiä. Artikkelissa IV on käytetty sarjaa tavoiteohjelmointimalleja, joiden tavoitteena oli sisällyttää preferenssitietoja useilta eri päätöksentekijöiltä, joiden pohjalta sitten tuotettiin useita PT:itä potentiaalisesti kiinnostavia metsäsuunnitelmia. Artikkeli V kehitti uuden tavan formuloida tavoiteohjelmoinnin tehtävä, , joka erottaa tavoitteiden käsittelyn kahteen osaan; toinen pyrkii löytämään mahdollisimman tasapainoisen ratkaisun ja toinen pyrkii löytämään kaikista tehokkaimman ratkaisuyhdistelmän.

  • Eyvindson, University of Helsinki, Department of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti kyle.eyvindson@helsinki.fi (email)
Katja Lähtinen. (2009). Assessing the resource usage decisions and financial performance in Finnish sawmills within the resource-based view framework. https://doi.org/10.14214/df.89

Suomalaisten sahojen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta alkaen kansainvälistymisen ja uusien tuotantomaiden markkinoille tulon myötä. Korkean kustannustason maissa toimivien sahojen kilpailukyvylle on nähty erityisen tärkeäksi kyetä nostamaan hyödykkeiden arvonlisää esimerkiksi tarjoamalla erikoistuotteita ja palveluita. Empiiriset tutkimustulokset sahojen strategisten valintojen ja liiketoimintamenestyksen välisistä yhteyksistä ovat kuitenkin vähäisiä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää resurssilähtöisen teorian (resource-based view) avulla, miten aineellisten ja aineettomien tuotannontekijöiden käyttö on kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttanut suomalaisten suurten ja keskisuurten sahojen liiketoimintamenestykseen. Tutkimusaineistoina käytettiin kirjallisuutta, yrityskohtaisia tilinpäätöstietoja ja haastatteluaineistoa. Aineistoja analysoitiin kirjallisuustarkastelun, regressioanalyysin ja päätöstukimenetelmän avulla.

Tutkimustulosten mukaan sahojen liiketoimintamenestykseen ovat kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttaneet eniten raaka-aineeseen, maineeseen ja palveluihin, teknologiseen osaamiseen sekä yhteistyöhön liittyvät tekijät. Maineen, palveluiden sekä yhteistyön strateginen merkitys on ollut raaka-ainetta ja teknologista osaamista yksiselitteisempi. Suurten ja keskisuurten sahojen johtajien näkemykset ja tilinpäätöstunnuslukuihin perustuvat tulokset liiketoiminnalle tärkeistä resursseista eivät ole kaikilta osin yhteneviä. Tulosten mukaan osa johtajien vähiten arvostamista tuotannontekijöistä voidaan tulkita strategisiksi resursseiksi ja päinvastoin.

Sahojen strategisessa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon sahateollisuudessa yleisesti tärkeinä pidettyjen tuotannontekijöiden rinnalla myös sahateollisuudessa harvemmin esille nostetut resurssit ja niihin liittyvät liiketoiminnan edistämismahdollisuudet. Tähän tutkimukseen verrattuna tulosten yleistettävyyttä voitaisiin jatkossa parantaa keräämällä haastatteluaineisto laajemmasta yritysjoukosta ja käyttämällä liiketoimintamenestyksen mittaukseen useampia tilikausia. Koska globaalin toimintaympäristön haasteet ovat samankaltaiset kaikille korkean kustannustason maissa toimiville sahoille, saataisiin uutta tutkimustietoa myös keräämällä vertailukelpoista aineistoa eri maissa toimivilta yrityksiltä.

  • Lähtinen, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti katja.lahtinen@metla.fi (email)
Katja Lähtinen. (2009). Assessing the resource usage decisions and financial performance in Finnish sawmills within the resource-based view framework. https://doi.org/10.14214/df.89

Suomalaisten sahojen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta alkaen kansainvälistymisen ja uusien tuotantomaiden markkinoille tulon myötä. Korkean kustannustason maissa toimivien sahojen kilpailukyvylle on nähty erityisen tärkeäksi kyetä nostamaan hyödykkeiden arvonlisää esimerkiksi tarjoamalla erikoistuotteita ja palveluita. Empiiriset tutkimustulokset sahojen strategisten valintojen ja liiketoimintamenestyksen välisistä yhteyksistä ovat kuitenkin vähäisiä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää resurssilähtöisen teorian (resource-based view) avulla, miten aineellisten ja aineettomien tuotannontekijöiden käyttö on kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttanut suomalaisten suurten ja keskisuurten sahojen liiketoimintamenestykseen. Tutkimusaineistoina käytettiin kirjallisuutta, yrityskohtaisia tilinpäätöstietoja ja haastatteluaineistoa. Aineistoja analysoitiin kirjallisuustarkastelun, regressioanalyysin ja päätöstukimenetelmän avulla.

Tutkimustulosten mukaan sahojen liiketoimintamenestykseen ovat kuluvalla vuosikymmenellä vaikuttaneet eniten raaka-aineeseen, maineeseen ja palveluihin, teknologiseen osaamiseen sekä yhteistyöhön liittyvät tekijät. Maineen, palveluiden sekä yhteistyön strateginen merkitys on ollut raaka-ainetta ja teknologista osaamista yksiselitteisempi. Suurten ja keskisuurten sahojen johtajien näkemykset ja tilinpäätöstunnuslukuihin perustuvat tulokset liiketoiminnalle tärkeistä resursseista eivät ole kaikilta osin yhteneviä. Tulosten mukaan osa johtajien vähiten arvostamista tuotannontekijöistä voidaan tulkita strategisiksi resursseiksi ja päinvastoin.

Sahojen strategisessa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon sahateollisuudessa yleisesti tärkeinä pidettyjen tuotannontekijöiden rinnalla myös sahateollisuudessa harvemmin esille nostetut resurssit ja niihin liittyvät liiketoiminnan edistämismahdollisuudet. Tähän tutkimukseen verrattuna tulosten yleistettävyyttä voitaisiin jatkossa parantaa keräämällä haastatteluaineisto laajemmasta yritysjoukosta ja käyttämällä liiketoimintamenestyksen mittaukseen useampia tilikausia. Koska globaalin toimintaympäristön haasteet ovat samankaltaiset kaikille korkean kustannustason maissa toimiville sahoille, saataisiin uutta tutkimustietoa myös keräämällä vertailukelpoista aineistoa eri maissa toimivilta yrityksiltä.

  • Lähtinen, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti katja.lahtinen@metla.fi (email)
Teppo Hujala. (2009). Owner-driven decision support in holding-specific forest planning. https://doi.org/10.14214/df.85

Yksityismetsänomistajien rakennemuutos sekä omistajien moniarvoistumiseen liittyvä päätöstukimenetelmien kehittämistarve motivoivat tätä tutkimusta, jossa etsittiin lähtökohtia metsänomistajavetoiselle metsäsuunnittelulle. Suomalaisten yksityismetsänomistajien omaan metsään liittyvää päätöksentekoa analysoitiin kahden haastatteluaineistoon (n=30) perustuvan laadullisen tutkimuksen avulla. Näiden päätuloksia täsmennettiin kvantitatiivisesti analysoidulla postikyselyllä (n=676). Lopuksi rakennettiin sopeutuvan päätöstuen malli, jonka avulla metsäsuunnittelussa voidaan yhdistää erityyppisiä päätöstuen menetelmiä sekä yksilöllistää metsänomistajille tarjottavia palveluja omistajien toiveiden ja mieltymysten mukaisesti.

Ensimmäinen haastattelututkimus syventyi metsänomistajien päätöksentekotapoihin erittelemällä omistajan oppimishalua ja päätösvallan jakamista metsäammattilaisen kanssa. Tutkimuksessa tunnistettiin ja kuvailtiin viisi päätöksentekotapaa: luottava, oppiva, liikkeenjohdollinen, puntaroiva ja omaehtoinen. Päätelmissä kullekin päätöksentekotavalle muotoiltiin yhteensopiva suunnitteluote. Toinen samaan aineistoon pohjautuva haastattelututkimus käsitteellisti sujuvan kommunikaation sekä eritteli tällaista vuorovaikutusta edistäviä ja estäviä tekijöitä metsänomistajien päätöstuessa. Analyysi käsitteli emotionaalisia, institutionaalisia ja käytännöllisiä näkökohtia. Tulokset korostavat luottamuksen rakentamisen, ymmärryksen varmistamisen sekä palvelujen kontekstuaalisuuden merkitystä metsänomistajien vuorovaikutteisessa päätöstuessa.

Kolmannessa osatutkimuksessa rakennettiin 14 väittämästä koostuva kyselymittari metsänomistajien päätöstukiodotusten luonteen luokittelemista varten. Mittari koostui luottamuksen, oppimishalun ja omaehtoisuuden ulottuvuuksista. Postikyselyaineiston monimuuttuja-analyysin avulla tunnistettiin kolme vuorovaikutusmieltymyksiin pohjautuvaa metsänomistajaryhmää: luottaja-oppijat (53 %), omaehtoiset oppijat (27 %) ja omaehtoiset päättäjät (20 %). Näille omistajaryhmille suositellaan vuorovaikutustavoiltaan erilaisten palvelujen tarjoamista.

Yllä kuvattujen tutkimusten tulokset tiivistettiin neljännessä osatutkimuksessa sopeutuvan päätöstukipalvelun muotoon. Sopeutuva päätöstukipalvelu mahdollistaa päätöksentekijän (metsänomistajan) tietoiset päätökset koskien päätöstuen (metsäsuunnittelun) prosessin etenemistä. Esitetty malli rakentuu mukautuvuuden ja palautteen hyödyntämisen varaan. Siinä hyödynnetään sujuvaa kommunikaatiota metsänomistajan kanssa sekä oppimista organisaatioissa ja organisaatioiden välillä.

Tulosten yhteenveto osoittaa, että kommunikaatioon liittyvien metsänomistajien asiakasarvojen tunnistaminen on tähdellistä, kun kehitetään metsäsuunnittelua ja muita metsänomistajien palveluja. On suositeltavaa, että metsäsuunnittelun palvelujen kehittämistä jatketaan yhteistoiminnassa metsänomistajien, metsäsuunnittelijoiden, asiakaspalvelun asiantuntijoiden ja tutkijoiden kesken.

  • Hujala, University of Helsinki, Department of Forest Resource Management ORCID ID:Sähköposti teppo.hujala@helsinki.fi (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit