Artikkelit jotka sisältävät avainsanan 'psykologinen testaus'.

Heikki Ovaskainen. (2009). Timber harvester operators’ working technique in first thinning and the importance of cognitive abilities on work productivity. https://doi.org/10.14214/df.79

Hakkuukoneen kuljettajien työympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Samalla, kun kuljettajien fyysinen kuormitus on vähentynyt, on henkisen kuormittavuuden osuus noussut hakkuukonetyön lisääntyneiden vastuiden myötä. Työskentelynaikainen päätöksenteko on kasvanut ja nopeutunut huomattavasti. Lisäksi samaa kokoluokkaa olevien eri merkkisten hakkuukoneiden ominaisuudet ovat yhdenvertaistuneet. Näiden syiden seurauksena kuljettajan merkitys työn tuottavuuden kannalta on korostunut. Tämä asettaa vaatimuksia myös kuljettajakoulutukselle, ja erityisesti haastaviin hakkuuolosuhteisiin, kuten ensiharvennukselle, jossa kuljettajan kyvyt joutuvat suurimmalle koetukselle.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata tuottava työtekniikka hakkuukonetyöhön ensiharvennukselle, parantaa kuljettajakoulutusta tuomalla esiin hakkuukonesimulaattoreiden puutteita sekä määrittää hakkuukonetyön kannalta tärkeät kognitiiviset ominaisuudet. Kuuden ammattikuljettajan työtä tutkittiin useilla eri tutkimusmenetelmillä: aikatutkimus, työtekniikkahavainnointi, kypäräkameravideokuvaus, hakkuukonesimulaattorihakkuu ja psykologiset testit. Lisäksi 40 kuljettajaopiskelijaa osallistui psykologisiin testeihin.

Tulokset osoittivat, että hakkuukoneen hakkuulaitteen liikuttelumatkat ovat minimoituja, kun työskennellään tuottavasti ensiharvennusolosuhteissa. Hakkuulaitteen vientimatkan poistettavalle puulle tulisi olla lyhyt ja kaadossa puuta tulisi siirtää vain sen verran kuin sujuva työskentely edellyttää. Työ tulisi suunnitella siten, että koneella peruuttamiselta vältyttäisiin ja ei-tuottava aika, kuten esimerkiksi pienten puiden raivaus, olisi minimaalista. Sujuvan puomityöskentelyn näkökulmasta tulokset osoittivat kuljettajien yhdenmukaisen tavan sijoittaa hakkuukone optimaalisesti ajouranvarsipuiden suhteen. Näiden perusteella luotiin ja kuvattiin tuottava työtekniikka hakkuukoneelle ensiharvennusolosuhteisiin. Tuottava työtekniikka voi nostaa tuottavuutta 10–15 %. Lisäksi, hakkuukoneen ympärillä eri kohdissa olevien puiden käsittelyä teoretisoitiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että hakkuukonesimulaattorit ovat soveltuvia hakkuukonetyöskentelyn harjoitteluun, kunhan vain harjoittelijat ovat tietoisia simulaattoreiden puutteista. Kuljettajakoulutuksen ja -valinnan näkökulmasta psykologiset testit osoittivat, että tuottava ja taitava hakkuukoneella työskenteleminen ei ole selitettävissä yhdellä kognitiivisella ominaisuudella, vaan sen sijaan useiden ominaisuuksien hyvä hallinta vaikutti tärkeämmältä. Yhdistämällä tuottava työtekniikka ja ottamalla huomioon kuljettajan kohtaamat kognitiiviset haasteet hakkuukonetyössä, kuten esimerkiksi työn suunnittelu ja havainnointi, kuljettajakoulusta valmistuvat opiskelijat ovat todennäköisemmin tuottavampia ja valmiimpia kohtaamaan työelämän asettamat haasteet.

  • Ovaskainen, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences ORCID ID:Sähköposti heikki.ovaskainen@joensuu.fi (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit