Artikkelit jotka sisältää sanan 'ekosysteemipalvelut'

Kategoria : Articles

Lingyun Tong. (2024). Chinese urban consumers' experience and consumption behavior with edible non-wood forest products. https://doi.org/10.14214/df.352
Avainsanat: ekosysteemipalvelut; kulutus; käyttäytyminen; ruoka; kaupunki-maaseutuyhteys; markkinointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kuluttajilla maailmanlaajuisesti on pitkä historia osallistumisestaan syötävien metsäntuotteiden kulutukseen ja keräilyyn sekä maaseutu- että kaupunkiympäristöissä. Syötävät metsäntuotteet ovat tärkeitä erityisesti ravinnon ja kulttuuristen ekosysteemipalvelujen näkökulmasta, ja siirtävät kulttuurista ja henkistä merkitystä yksilöille ja yhteisöille vaikka niiden perinteisenä roolina on toimia ruoan ja muiden hyödykkeiden lähteenä. Nykyinen tutkimus keskittyy pääasiassa ei-puupohjaisten metsäntuotteiden taloudelliseen ja elinkeinolliseen merkitykseen maaseutualueilla. On siten tarvetta tutkia kaupunkikuluttajien kokemuksia ja vaatimuksia näistä tuotteista, erityisesti siirtymätalousmaiden markkinoilla.

Tämä väitöskirja pyrkii tutkimaan erilaisia muotoja ja syitä kaupunkilaiskuluttajien syötävien metsäntuotteiden taustalla kokemusten ja kulutuskäyttäytymisen näkökulmasta Kiinan alueellisilla markkinoilla. Tutkimus tarkastelee kuluttajien käyttäytymistä kolmesta keskeisestä näkökulmasta: osto-käyttäytymisessä, kuluttajien kokemukset metsäntuotteiden keräämisessä ja ympäristöystävällisyyden merkityksestä kulutuskäyttäytymisessä. Teoreettinen tausta liittyy pääasiassa ekosysteemipalveluihin ja Motivaatio–Mahdollisuus–Kyky -malliin sekä suunnitellun käyttäytymisen teoriaan. Tämä väitöskirja esittää käsitteellisen viitekehyksen kaupunkilaiskuluttajien kokemuksen ja kulutuskäyttäytymisen ajureista. Työ yhdistää kvalitatiivista haastattelumenetelmää ja kvantitatiivistä kyselymenetelmää kehitetyn kehyksen selvittämiseksi ja validointiin.

Tulokset joita on raportoitu artikkeleissa I-III paljastavat monipuolisuuden kaupunkikuluttajien kulutuskäyttäytymisen syötävien metsätuotteiden suhteen, korostaen vahvistuvaa kaupunki-maaseutu-yhteyttä näiden tuotteiden ympärillä. Tulokset (I) korostavat motivaatiota merkittävänä kuluttajakäyttäytymisen ajurina. Yhteys löytyy kiinalaiseen kulttuurin ja kaupunkikuluttajien motiivien välillä teen ostamisen yhteydessä. Kestävyys ja pragmaattisuus ovat hallitsevia motivaatioita omaan käyttöön tulevaan ostokäyttäytymiseen liittyen, kun taas lahjaostoksissa kiinalainen mianzi ja renqing olivat vallitsevia motiiveja. Marjojen keräämistä koskevissa toimissa havaittiin monipuolisempia motiiveja erityisesti lapsiperheissä ja tiettyihin demografisiin ryhmiin kuuluvien kaupunkilaiskuluttajien keskuudessa (II). Yhteiskunnalliset normit ja kulttuuri vaikuttivat kuluttajien asenteisiin ja uskomuksiin (I, II, III). Lisäksi laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä tuottajien ja jakelijoiden tarjoamat sosiaalisen median markkinointikanavat loivat uusia kulutusmahdollisuuksia (II, III). Tutkimus osoitti myös, että kaupunkilaiskuluttajien henkilökohtainen tietämys ja tapojen rakentuminen ovat metsäntuotteissa keskeisiä tekijöitä. Nämä tulokset tarjoavat uusia näkökulmia siihen, miten kaupunkilaiskuluttajat osallistuvat ei-puupohjaisten metsäntuotteiden markkinoihin, mikä luo pohjaa lisätutkimuksia tällä alueella.

Dalia D’Amato. (2016). The ecosystem services approach in corporate sustainability: results from industrial plantation forestry in China. https://doi.org/10.14214/df.221
Avainsanat: metsäteollisuus; yritysvastuu; ekosysteemipalvelut; Kiina; Puuviljelmät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Ekosysteemipalvelut ovat laajasti käsitelty teema sekä tiedemaailmassa että poliittisessa päätöksenteossa. Aiheessa on keskitytty luonnon tarjoamien palveluiden kuten ruoan, kuitujen, veden, ilmaston, maanperän ja kulttuurin merkitykseen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta tutkittuna. Varsinkin kasvavan talouden paineet ovat kuitenkin aiheuttaneet erilaisia häiriöitä ekosysteemipalveluista saataviin hyötyihin. Useat talouden sektorit ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista ja vaikuttavat samalla niistä saataviin hyötyihin. Tämän takia yksityissektorilta odotetaankin yhä suurempaa panosta ympäristöhallinnointiin maailmanlaajuisesti, sillä kestävän talouden ylläpito myös kannustaa yrityksiä sekä rahallisesti että strategisesti. Tämä väitöskirja on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joissa keskitytään selvittämään teollisuuden ja ekosysteemipalveluiden vuorovaikutuksia. Empiirisenä tutkimuskohteena ovat teolliset puuviljelmät Kiinan kehittyvillä markkinoilla. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten ekosysteemipalvelukehikko voisi edistää yritysvastuun toimintaohjelmia ja käytäntöjä. Tutkimustulokset osoittavat, että ekosysteemipalveluiden tutkimus voi myötävaikuttaa ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kattavampaan ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen. Tutkimuksella voidaan muun muuassa parantaa ymmärrystä yritysten vaikutuksista ja riippuvuuksista ekosysteemeihin sekä niihin liittyviin liiketaloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi voidaan tarkentaa analyyttisiä työkaluja yrityssidosryhmien näkökulmien ja odotuksien ymmärtämisessä ja parantaa yritysvastuuseen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää kestävyysraportointia. Tutkimustulokset osoittavat, että ekosysteemipalveluiden tutkimus voi myötävaikuttaa ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden kattavampaan ja kokonaisvaltaisempaan ymmärrykseen. Tutkimuksella voidaan muun muuassa parantaa ymmärrystä yritysten vaikutuksista ja riippuvuuksista ekosysteemeihin sekä niihin liittyviin liiketaloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi voidaan tarkentaa analyyttisiä työkaluja yrityssidosryhmien näkökulmien ja odotuksien ymmärtämisessä ja parantaa yritysvastuuseen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää kestävyysraportointia. Ekosysteemipalveluiden käsitteistön tarkempi operationalisointi yritysvastuukäytöntöihin edellyttää sekä systemaattisempaa arviointia että vertailua tarkoituksenmukaisten yrityssektoreiden ja ekosysteemien välillä. Kehitystyö edellyttää perehtymistä maailmanlaajuisten ja paikallisten vaihtosuhteiden analysointiin, ekologisten rajoitteiden ja resilienssin käsitteiden omaksumista sekä yritys- ja toimialastrategioiden täsmentämistä.
  • D’Amato, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: dalia.damato@helsinki.fi (sähköposti)
Pieter Johannes Verkerk. (2015). Assessing impacts of intensified biomass removal and biodiversity protection on European forests. https://doi.org/10.14214/df.197
Avainsanat: ekosysteemipalvelut; EFISCEN; skenaarioanalyysi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Intensiivisen puubiomassan korjuun ja biodiversiteetin suojelun vaikutus Euroopan metsiin Metsät tarjoavat yhteiskunnalle monia hyötyjä. On tärkeää ymmärtää, kuinka ohjausjärjestelmät vaikuttavat ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Tämä väitöskirja analysoi ja arvioi tehostetun biomassan tuotannon ja biodiversiteetin suojelun vaikutuksia Euroopan metsien tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Artikkeli I arvioi metsien suojelun ja hakkuurajoituksien vaikutusta potentiaaliseen vuosittaiseen hakkuukertymään. Nykyisin suojeltuihin metsäalueisiin kohdistuvat hakkuurajoitukset vähentävät pitkällä aikavälillä potentiaalista hakkuukertymää 35 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Rajoituksista huolimatta puuta voidaan korjata melko paljon myös suojelluissa metsissä. Artikkelit II-V arvioivat puuperäisen biomassan tulevaa tuotantopotentiaalia ja erilaisten skenaarioiden vaikutusta metsiin käyttäen EFISCEN-simulointiohjelmistoa (European Forest Information SCENario). Artikkelissa II korjattavan puuperäisen biomassan määräksi vuodelle 2010 arvioitiin 741 miljoonaa kuutiometriä ja vuodelle 2030 vastaava luku on 620–891 miljoonaa kuutiometriä. Tämä luku sisältää runkojen, hakkuutähteiden ja kantojen biomassan. Näiden lukujen saavuttaminen vaatisi radikaaleja muutoksia Euroopan metsien hoidossa. Artikkelien III-V mukaan tehostettu biomassan keruu saattaa johtaa ristiriitatilanteisiin muiden metsien ekosysteemipalveluiden kanssa. Puuperäisen biomassan sisältämän hiilen ja kuolleen puun määrän arvioitiin pienenevän metsien käyttöasteen nostamisen myötä. Talouteen perustuva arvio osoitti, että biomassan korjuun lisääminen voi johtaa nettotuoton kasvuun, kun otetaan huomioon viiden ekosysteemipalvelun yhteenlaskettu arvo ja verrataan sitä arvioihin, joissa biomassan käyttöastetta ei nosteta. Laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt voitaisiin saavuttaa, jos Euroopan metsien biodiversiteetin suojelua lisättäisiin. Tässä väitöksessä esitetyt tulokset osoittavat, että tarvitaan huolellista suunnittelua, jotta biodiversiteetin suojelu, lisääntyvä puuraakaaineen tarve ja ekosysteemipalveluiden tuotanto voidaan ottaa huomioon.
  • Verkerk, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: hans.verkerk@efi.int (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit