Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.
 

Anna-Maija Niskanen

Clonal variation in Scots pine (Pinus sylvestris) and in transgenic silver birch (Betula pendula)

Niskanen A.-M. (2013). Clonal variation in Scots pine (Pinus sylvestris) and in transgenic silver birch (Betula pendula). https://doi.org/10.14214/df.157

Tiivistelmä

Kloonien muuntelu männyllä (Pinus sylvestris L.) ja siirtogeenisellä rauduskoivulla (Betula pendula Roth) Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida männyn kloonien ja siirtogeenisten rauduskoivulinjojen muuntelua ja sen syitä. Eritysesti huomiota kiinnitettiin kloonaamisen ja siirtogeenin aiheuttamiin vaikutuksiin jalostusohjelmissa. Vanhempien genotyypin merkitystä kloonien tuottamisen yhteydessä tutkittiin kokeessa, jossa männyn embryogeeniset linjat aloitettiin dialleeli-risteytyksestä peräisin olevista, vielä kehittyvistä siemenistä. Viljelmien menestymistä arvioitiin kolmessa vaiheessa: aloitusvaiheessa, ylläpitoviljelyssä ja somaattisten alkioiden kypsymisvaiheessa. Männyn kloonien pituuskasvua ja rungon muotoa arvioitiin 10-vuotisessa kenttäkokeessa, jossa verrattiin juurrutettuja pistokkaita samaa alkuperää oleviin siementaimiin. Yksittäisen geenisiirron, sokerijuurikkaan kitinaasi IV geenin, vaikutusta siirtogeenisen rauduskoivun kasvuun, sienitautien kestävyyteen, juuriston sieniyhteisön rakenteeseen ja puun fenologiaan tutkittiin 3-vuotisessa mikrolisättyjen siirtogeenisten ja villityyppisten rauduskoivujen kenttäkokeessa. Tulokset osoittivat, että männyn somaattisten alkioiden menestymiselle aloitus- ja kypsymisvaiheessa äidin genotyypin vaikutus oli suurempi kuin isän. Äidin genotyypin vaikutus väheni ylläpitoviljelyn aikana, jolloin isän vaikutus tuli enemmän esille. Männyn kenttäkokeelta saadut tulokset osoittivat, että männyn pituuskasvussa puun genotyypillä oli suuri merkitys riippumatta siitä oliko puu alkujaan juurrutettu pistokas vai siementaimi. Siirtogeenisyys rauduskoivulla aiheutti pituuskasvun heikkenemistä ja fenologisia poikkeavuuksia verrattuna kontrolleihin. Muissa tutkituissa ominaisuuksissa siirtogeeniset puut eivät poikenneet satunnaisesti valituista villityypin rauduskoivuista ja siirtogeenisten linjojen muuntelu oli samalla tasolla villityypin koivujen kloonien kanssa. Päätelmänä tuloksista voidaan sanoa, että sekä männyn somaattinen embryogeneesi että juurrutettujen pistokkaiden kasvu on suuresti riippuvainen genotyypistä. Siitä johtuu että männyn pistokkaista tuotettuja klooneja voidaan käyttää jalostusohjelmissa pituuskasvun arvioimiseen. Yksittäisen kitinaasigeenin siirtäminen rauduskoivuun ei parantanut juurikaan rauduskoivun kestävyyttä sienitauteja vastaan, mutta se ei myöskään häirinnyt sieniyhteisöä juuriston yhteydessä. Rauduskoivun siirtogeeniset linjat olivat kuitenkin yhtä muuntelevia kuin villityypin koivut, joten ne soveltuvat valintaan koivun jalostusohjelmissa.

Avainsanat
klooni; muuntelu; geenisiirto; sieniyhteisö; metsänjalostus

Julkaistu 11.4.2013

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.157 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Osajulkaisut

Niskanen, A-M., Lu, J., Seitz, S., Keinonen, K., von Weissenberg, K. and Pappinen, A. (2004) Effect of parent genotype on somatic embryogenesis in Scots pine (Pinus sylvestris). Tree physiology 24: 1259−1265.

https://doi.org/10.1093/treephys/24.11.1259

Niskanen, A-M., Stenvall, N., Pakkanen, A. and Pulkkinen P. (2008). Comparison of growth and stem form characters of Pinus sylvestris clones and seedlings of the same origin in a 10-year field trial. Scandinavian Journal of Forest Research 23: 484−490.

https://doi.org/10.1080/02827580802512416

Pasonen, H-L., Lu, J., Niskanen, A-M., Seppänen, S-K., Rytkönen, A., Raunio, J., Pappinen, A., Kasanen, R. and Timonen, S. (2009). Effects of sugar beet chitinase IV on root-associated fungal community of transgenic silver birch in a field trial. Planta 230: 973−983.

https://doi.org/10.1007/s00425-009-1005-4

Niskanen, A-M., Kärkkäinen, K. and Pasonen H. (2011). Comparison of variation in adaptive traits between wild-type and transgenic silver birch (Betula pendula) in a field trial. Tree Genetics & Genomes 7: 955–967.

https://doi.org/10.1007/s11295-011-0387-1


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset