Contingent valuation and choice experiment of citizens’ willingness to pay for forest conservation in southern Finland
Haltia E. (2015). Contingent valuation and choice experiment of citizens’ willingness to pay for forest conservation in southern Finland. https://doi.org/10.14214/df.204
Tiivistelmä
Kansalaisten maksuhalukkuus Etelä-Suomen metsien suojelusta ehdollisen arvottamisen menetelmällä ja valintakokeella Ympäristön tila vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin suoraan ja välillisesti. Tämän väitöskirjan neljässä artikkelissa mitataan Etelä-Suomen metsien suojelun lisäämisen hyvinvointivaikutusta kahdella eri menetelmällä. Nämä menetelmät, ehdollinen arvottaminen ja valintakoe, perustuvat uusklassiseen taloustieteeseen, jota täydennetään psykologian ja psykologisen taloustieteen käsitteillä ja teorioilla. Ehdollisen arvottamisen menetelmä ja valintakoe ovat menetelmiä, joilla arvotetaan kansalaisten kokemaa hyödynlisäystä ehdotetusta ympäristön tilaa parantavasta hankkeesta. Näitä menetelmiä käytetään erityisesti tilanteissa, joissa ympäristöhyödykkeen arvoon liittyy paljon olemassaoloarvoja. Tällöin arvoa ei voida mitata esimerkiksi retkeilykohdevalintojen tai muun toteutuneen käyttäytymisen perusteella, vaan tarvitaan hypoteettisiin valintoihin perustuvia menetelmiä, jotka arvottavat ympäristön muutosta mittaamalla kansalaisten maksuhalukkuutta. Mitattaessa metsiensuojelun hyötyjä ehdollisen arvottamisen menetelmällä tarkasteltiin vastaajien vastausepävarmuuteen vaikuttaneita tekijöitä ja epävarmuuden vaikutusta keskimääräiseen maksuhalukkuuteen. Lisäksi arvioitiin kyselyyn vastaamatta jättäneistä tehtävien oletusten vaikutusta keskimääräisen maksuhalukkuuden estimaatteihin sekä korkeimman hintapyynnön suhteettoman suuren hyväksymisosuuden käsittelyvaihtoehtoja. Valintakokeella puolestaan mitattiin suojeluohjelman ominaisuuksien vaikutuksia vastaajien valintoihin. Tulosten perusteella metsien suojelun lisäämisellä oli aineiston keräämisajankohtana vuonna 2002 vahva kansalaisten tuki. Ehdollisen arvottamisen menetelmällä laskettu mediaanimaksuhalukkuus oli 72 euroa, eli 50 prosenttia vastaajista hyväksyi metsien suojelun lisäämisen, jos kustannukset kotitalouksille olivat korkeintaan 72 euroa vuodessa. Vastaajien valintoihin maksuhalukkuuskysymyksissä vaikuttivat suojelusta kotitaloudelle aiheutuvat kustannukset sekä vastaajan sosioekonomiset ominaisuudet. Valintojen mallinnuksessa tehtävät oletukset vaikuttivat merkittävästi keskimääräiseen maksuhalukkuuteen, samoin kuin vastaamatta jättäneistä tehtävät oletukset. Koska analyysissä tehtävien valintojen vaikutus maksuhalukkuusestimaatteihin voi olla merkittävä, täytyy vaikutuksista tehdä riittävät herkkyysanalyysit. Tämä on erityisen tärkeää, jos tuloksia käytetään poliittisen päätöksenteon tukena.
Avainsanat
ilmaistujen preferenssien menetelmät;
metsäluonnon monimuotoisuus;
vinon jakauman ongelma;
valintojen epävarmuus;
vastaamatta jättäneet
-
Haltia,
University of Helsinki, Department of Forest Sciences
Sähköposti
emmi.haltia@ptt.fi
Julkaistu 23.10.2015
Katselukerrat 4290
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.204 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Lehtonen (Haltia) E., Kuuluvainen J., Pouta E., Rekola M., Li C-Z. (2003). Non-market benefits of forest conservation in southern Finland. Environmental Science and Policy 6(3): 195-204.
https://doi.org/10.1016/S1462-9011(03)00035-2
Haltia E., Kuuluvainen J., Ovaskainen V., Pouta E., Rekola M. (2009). Logit model assumptions and estimated willingness to pay for forest conservation in southern Finland. Empirical Economics 37(3): 681-691.
https://doi.org/10.1007/s00181-008-0252-8
Haltia E., Kuuluvainen J, Li C-Z., Pouta E., Rekola M. Preference uncertainty and its determinants in nonmarket valuation: the case of forest conservation in Finland. Manuscript.
Haltia E., Kriström B., Ranneby B. On the treatment of non-response in contingent valuation. Research note. Manuscript.
