Improved propagation efficiency in a laboratory–nursery interface for somatic embryogenesis in Norway spruce
Tikkinen M. (2018). Improved propagation efficiency in a laboratory–nursery interface for somatic embryogenesis in Norway spruce. https://doi.org/10.14214/df.265
Tiivistelmä
Työssä kehitettiin kuusen (Picea abies (L.) Karst.) alkiomonistusmenetelmää ja sen lisäystehokkuutta, tavoitteena yhdistää alkiomonistus käytännön metsänjalostukseen ja käytössä oleviin taimituotantomenetelmiin. Työssä tutkittiin erityisesti i) alkioiden kypsytys- eli maturaatiovaiheen, kylmävarastoinnin, solukkoviljelyalustalla tapahtuvan idätyksen ja taimitarhakasvatuksen olosuhteiden (laboratorio-taimitarha rajapinta) vaikutusta solukkotaimien elävyyteen ja kasvuun (Artikkelit I ja II); ii) mahdollisuuksia parantaa alkiomonistukseen perustuvan taimituotannon tehokkuutta säilyttäen samalla lisäysaineiston perinnöllinen monimuotoisuus (Artikkelit I ja II); sekä iii) mahdollisuutta kasvattaa lisäystehokkuutta käyttämällä solukkotaimia pistokasemoina (Artikkeli III). Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin sarja solukkoviljely- ja taimikasvatuskokeita. Lisäksi arvioitiin alkiomonistuksen kustannusrakenne sekä menetelmäkehityksen vaikutus kustannuksiin.
Menetelmäkehityksen tuloksena tuotettujen alkioiden määrä kaksinkertaistui tuotantoyksikköä kohden, solukkotaimien elävyys lähes kaksinkertaistui ja pituuskasvu taimitarhalla lisääntyi siinä määrin, että solukkotaimien kasvatusaika taimitarhalla lyheni yhdellä vuodella aiempaan verrattuna. Solukkotaimia pystyttiin tuottamaan 356 eri genotyypistä, mikä oli 50 % testatuista, syväjäädytettynä säilötyistä ja sulatetuista genotyypeistä. Menetelmäkehitys alensi solukkotaimien tuotantokustannuksia 75 %. Työn tulokset osoittavat, että yhden viikon ajan laboratoriossa solukkoviljelyalustalla idätettyjä solukkotaimia voidaan kasvattaa kasvihuoneeseen koulinnan jälkeen siementaimien kanssa samoissa olosuhteissa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Solukkotaimia on mahdollista lisätä edelleen pistokkaina: solukkotaimipistokkaat juurtuivat hyvin samoissa olosuhteissa, joita käytetään siementaimista leikatuille pistokkaille. Genotyyppien laajamittaisen kenttätestauksen aloittaminen on mahdollista käyttäen 5-12 solukkotaimea pistokasemoina.
Avainsanat
solukkotaimi;
maturaatio;
kylmävarastointi;
idätys;
pistokaslisäys;
metsäbiotekniikka
-
Tikkinen,
University of Eastern Finland, School of Forest Sciences
Sähköposti
mikko.tikkinen@luke.fi
Julkaistu 30.10.2018
Katselukerrat 5178
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.265 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Tikkinen M., Varis S., Peltola H., Aronen T. (2018). Improved germination conditions for Norway spruce somatic cotyledonary embryos increased survival and height growth of emblings. Trees - Structure and Function. In press.
https://doi.org/10.1007/s00468-018-1728-6
Tikkinen M., Varis S., Aronen T. (2018). Development of somatic embryo maturation and growing techniques of Norway spruce emblings towards large-scale field testing. Forests 9(6): 325
https://doi.org/10.3390/f9060325
Tikkinen M., Varis S., Peltola H., Aronen T. (2018). Norway spruce emblings as cutting donors for tree breeding and production. Scandinavian Journal of Forest Research 33(3): 207-214.
