Nitrogen cycling from the perspective of boreal Scots pine trees
Korhonen J. F.J. (2020). Nitrogen cycling from the perspective of boreal Scots pine trees. https://doi.org/10.14214/df.293
Tiivistelmä
Typen ja hiilen kiertoa tutkittiin typpiköyhässä mäntymetsässä (Pinus sylvestris L.), joka sijaitsee Juupajoella Pirkanmaalla. Sitä verrattiin kahteen lauhkean vyöhykkeen metsään, joista toinen on Speulderbosin douglaskuusimetsä (Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco) Alankomaissa ja toinen Sorøn pyökkimetsä (Fagus sylvatica L.) Tanskassa.
Typen ja hiilen kierto mäntymetsässä mallinnettiin. Mallinnettuja tuloksia verrattiin jatkuviin ympärivuotisiin mittauksiin metsän ravinnekierron kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Mäntymetsän typpitase laskettiin suoria mittauksia, mittauksiin perustuvia arvioita sekä mallinnusta hyödyntäen. Typen otto ja retranslokaatio arvioitiin jatkuvien mittausten avulla. Mäntymetsän ja douglaskuusimetsän kariketuotannon dynamiikkaa verrattiin keskenään. Neulasten typpidynamiikkaa verrattiin kaikkien kolmen tutkimusmetsän välillä.
Mäntymetsässä maa oli suurin typen varasto, ja suurin osa tästä typestä oli vaikeasti hajoavassa muodossa. Männyt olivat erittäin tehokkaita säästämään ja kierrättämään typpeä. Tämä sekä typpilaskuema, mahdollinen typenotto latvustossa sekä typen otto orgaanisessa muodossa viittaavat siihen että mineralisaation merkitystä typen kiertoa ajavana voimana on yliarvioitu.
Suurin osa typestä allokoitiin korvaamaan kuollutta solukkoa mäntymetsässä. Tästä seuraa että typpilaskeuman lisätyppi voi merkittävästi kasvattaa sitä typen määrää, jolla voidaan saada aikaan nettokasvua. Koska männyt todettiin riippuvaisiksi typen säästämisestä ja kierrättämisestä, voivat pienetkin lumi- ja myrskytuhot aiheuttaa latvuston neulasbiomassan pienemistä alentuneen typen kierrätyksen takia suorien neulaskuolemien lisäksi. Tämä voi pienentää metsän kasvua ja kykyä sitoa ilmakehän hiiltä.
Avainsanat
Metsätuhot;
typpitase;
retranslokaatio;
kariketuotanto;
typpilaskeuma
Julkaistu 19.5.2020
Katselukerrat 4239
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.293 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Grote R., Korhonen J.F.J., Mammarella I. (2011). Challenges for evaluating process-based models of gas exchange at forest sites with fetches of various species. Forest Systems 20(3): 389-406.
https://doi.org/10.5424/fs/20112003-11084
Korhonen J.F.J., Pihlatie M., Pumpanen J., Aaltonen H., Hari P., Levula J., Kieloaho A.J., Nikinmaa E., Vesala T., Ilvesniemi H. (2013). Nitrogen balance of a boreal Scots pine forest. Biogeosciences 10(2): 1083–1095.
https://doi.org/10.5194/bg-10-1083-2013
Portillo-Estrada M., Korhonen J.F.J., Pihlatie M., Pumpanen J., Frumau A., Morillas L., Tosens T., Niinemets Ü. (2013). Annual and interannual variations in soil C and N input from canopy litterfall in two European coniferous forests. Annals of Forest Science 70(4): 367-379.
https://doi.org/10.1007/s13595-013-0273-0
Wang L., Ibrom A., Korhonen J.F.J., Frumau A., Wu J., Pihlatie M., Schjoerring, J.K. (2013). Interactions between foliar nitrogen status and leaf longevity in relation to N cycling in three contrasting European forest canopies. Biogeosciences 10(2): 999-1011.