Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Saila Varis

The role of pollen in the changing environmental conditions of Scots pine

Varis S. (2010). The role of pollen in the changing environmental conditions of Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.105

Tiivistelmä

Siitepölyn rooli männyn sopeutumisessa muuttuviin olosuhteisiin Tuulipölytteisen männyn sopeutumista ilmaston lämpenemiseen voivat helpottaa jo valmiiksi tuleviin olosuhteisiin sopeutuneista populaatioista siitepölyn mukana kulkeutuvat geenit. Edellytyksenä tälläisen geenivirran syntymiseen on siitepölyn kaukokulkeutuminen, sekä kaukokulkeutuneen siitepölyn hyvä kilpailukyky paikallista siitepölyä vastaan. Myös siitepölyn kaukokulkeutumisen ja kohdepaikan emikukinnan on osuttava samaan aikaan. Siitepölyn kaukokulkeutumisen mahdollisuutta ja ajoitusta emikukinnan suhteen tutkimme tarkkailemalla kukintaa, mittaamalla siitepölymääriä ilmassa ja testaamalla ilmasta kerätyn siitepölyn itävyyskykyä Korpilahdella, Rovaniemellä ja Kevolla vuosina 1997-2000. Ennen paikallista hedekukintaa ilmassa olevan itämiskykyisen männyn siitepölyn määrä oli 2.3% kaikesta ilmasta kerätystä männyn siitepölystä ja emikukinnoista 7,5% oli avoinna. On mahdollista että erityisesti ensimmäisinä aukeavat männyn emikukat pölyttyvät useiden satojen kilometrien päästä lähtöisin olevalla siitepölyllä. Eteläisen ja pohjoisen siitepölyn kilpailukykyä tutkimme kilpailuristeytysten ja molekyylibiologisten isyystestausten avulla. Kahdessa eri tutkimuksessa eteläiset siitepölyt hedelmöittivät 76% ja 48% tutkituista siemenistä. Ensimmäisenä kukkaan saapuneen siitepölyhiukkasen mahdollisesti saamaa kilpailuetua tutkimme pölyttämällä emikukkia ensin eteläisellä siitepölyllä ja kahden tunnin kuluttua pohjoisella pölyllä, ja päinvastoin. Pohjoiset siitepölyt saivat etumatkasta huomattavan kilpailuedun, kun taas eteläinen pöly ei siitä hyötynyt. Kun pölytys tehtiin eteläisen ja pohjoisen pölyn sekoituksella, pohjoisen saama kilpailuetu katosi. Siitepölyjen kemiallisen vuorovaikutuksen mahdollisuutta selvitimme idättämällä eri siitepölyerät nesteitä läpäisevän kalvon eri puolilla. Havaitsimme sekä positiivista että negatiivista vuorovaikutusta: eteläiset siitepölyt itivät kilpailutilanteessa paremmin ja pohjoiset huonommin kuin kontrolli-idätyksissä. Itämisaikaisen lämpötilan vaikutusta siitepölyn itämiseen ja siitepölyputken kasvuun tutkittiin idättämällä siitepölyeriä + 15ºC ja + 20ºC lämpötiloissa kasvatusliuoksessa. Siitepölyjen itävyys ja siitepölyputken kasvu oli nopeampaa + 20ºC:ssa kuin + 15ºC:ssa, pohjoiset siitepölyt hyötyivät korkeammasta lämpötilasta enemmän kuin eteläiset pölyt. Siitepölyn kaukokulkeutuminen ja eteläisen pölyn kilpailukykyisyys mahdollistavat geenivirtauksen männyllä. Lämpötilan nousu ja kaukokulkeutumisen ajoitus voivat kuitenkin vaikuttaa siitepölykilpailuun ja sitä kautta geenivirran määrään.

Avainsanat
siitepölyn kaukokulkeutuminen; geenivirta; siitepölykilpailu

Tekijä
  • Varis, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Sähköposti saila.varis@metla.fi (sähköposti)

Julkaistu 14.5.2010

Katselukerrat 5250

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.105 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Varis, S., Pakkanen, A., Galofre, A. & Pulkkinen, P. 2009. The extent of south-north pollen transfer in Finnish Scots pine. Silva Fennica 43: 717-726.

https://doi.org/10.14214/sf.168

Pulkkinen, P., Varis, S., Pakkanen, A., Koivuranta, L., Vakkari, P. and Parantainen, A. 2009 Southern pollen sires more seeds than northern pollen in southern seed orchards established with northern clones of Pinus sylvestris. Scandinavian Journal of Forest Research 24: 8-14.

https://doi.org/10.1080/02827580802592467

Varis, S., Santanen, A., Pakkanen, A. and Pulkkinen, P. 2008. The importance of being the first pollen in the strobili of Scots pine. Canadian Journal of Forest Research 38: 2976 - 2980. https://doi.org/10.1139/X08-13

Varis, S., Reininharju, J., Santanen, A., Ranta, H. and Pulkkinen, P. 2010. Interactions during in vitro germination of Scots pine pollen. Trees - Structure and Function 24: 99-104.

https://doi.org/10.1007/s00468-009-0382-4

Varis, S., Reininharju, J., Santanen, A., Ranta, H. and Pulkkinen, P. The size and pollen germinability in different temperatures. Manuscript.


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Palosuo T., (2008) Soil carbon modelling as a tool for carbon balan.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 61 artikkeli 1843 (poista) | Muokkaa kommenttia
He W., (2025) The hidden carbon fluxes — unearthing root-relat.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 364 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Cortina-Escribano M., (2024) Selective breeding and taxonomy of laccate Ga.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 361 artikkeli 24013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kanerva S., (2007) Plant secondary compounds and soil microbial pro.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 52 artikkeli 1836 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karjalainen V., (2025) Crtitical aspects in trafficability of forest te.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 368 artikkeli 25006 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viholainen N., (2021) Business ecosystem and end-user lenses in wooden.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 315 artikkeli 10563 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lepilin D., (2023) Impacts of thinning activities on boreal peatlan.. Dissertationes Forestales vol. 2023 no. 346 artikkeli 23013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskivaara A., (2025) Innovation systems for sustainability: insights .. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 374 artikkeli 25013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ramcilovic-Suominen S., (2012) Forest law compliance in the High-Forest Zone of.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 149 artikkeli 1932 (poista) | Muokkaa kommenttia
Verkerk P. J., (2015) Assessing impacts of intensified biomass removal.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 197 artikkeli 1979 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pesonen A., (2011) Comparison of field inventory methods and use of.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 113 artikkeli 1899 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen M., (2013) Männyn kylvö ja luontainen taimettuminen vanhoil.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 164 artikkeli 1947 (poista) | Muokkaa kommenttia
Primmer E., (2010) Integrating biodiversity conservation into fores.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 109 artikkeli 1892 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari P., (2014) Dynamics of vegetation, nitrogen and carbon as i.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 173 artikkeli 1957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gong J., (2013) Climatic sensitivity of hydrology and carbon exc.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 166 artikkeli 1948 (poista) | Muokkaa kommenttia
Perämäki M., (2005) A physical analysis of sap flow dynamics in trees Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 2 artikkeli 1785 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jokinen M., (2019) Lapin ympäristökiistojen kulttuuriset tekijät Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 281 artikkeli 10231 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Suominen T., (2021) Modelling for Sustainability Impact Assessment Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 322 artikkeli 10678 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas H.-L., (2012) Renewable Energy and Climate Policies: Studies i.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 136 artikkeli 1923 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula S., (2011) European aspen and hybrid aspen under changing e.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 116 artikkeli 1901 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varis S., (2010) The role of pollen in the changing environmental.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 105 artikkeli 1888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset