Bat habitat requirements – implications for land use planning
Wermundsen T. (2010). Bat habitat requirements – implications for land use planning. https://doi.org/10.14214/df.111
Tiivistelmä
Lepakoiden talvehtimis- ja saalistushabitaatit – suosituksia maankäytön suunnitteluun Lepakot ovat tiukasti suojeltuja koko Euroopan Unionin alueella. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös niiden ruokailualueet tulee kartoittaa ja säästää. Selvityksiä tarvitaan hankkeita ja alueidenkäytön suunnittelua koskevassa päätöksenteossa. Lepakkolajeilla on erilaiset vaatimukset elinilojen suhteen, joten päätöksentekoa varten on tärkeää saada lajikohtaista tietoa. Väitöstyössä on tutkittu lepakoiden kesäisiä saalistuspaikkoja ja talvisia horrospaikkoja. Lepakoiden talvehtimista tutkittiin Virossa ja Suomessa. Molemmissa maissa pohjanlepakko ja korvayökkö horrostivat kylmemmissä ja kuivemmissa paikoissa kuin muut lajit, kun taas vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa talvehtivat lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa. Virossa lampisiippa horrosti lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa ja ripsisiippa kylmemmissä ja kuivemmissa oloissa kuin muut lajit. Talvehtimispaikat olivat kylmimmillään keskitalvella ja lämpenivät kevättä kohti mentäessä. Lepakot näyttivät aktiivisesti siirtyvän talvehtimaan yhä kylmempiin olosuhteisiin. Todennäköisesti talvehtimiskauden alussa lepakot horrostavat lämpimissä olosuhteissa välttääkseen horrostamisen negatiivisia vaikutuksia. Kevättä kohti mentäessä vararavinto hupenee, jolloin niiden on siirryttävä horrostamaan kylmempiin paikkoihin pienentääkseen energiankulutustaan. Lepakoiden saalistamisalueita tutkittiin Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjanlepakko saalisti monenlaisissa ympäristöissä. Vesisiippa saalisti vesien pinnalla. Isoviiksi-/viiksisiipat saalistivat metsissä. Korvayökkö saalisti pääasiassa puustoisilla alueilla. Pohjois-Suomessa vesisiippa saalisti tyypillisesti joilla ja yleensä samoissa paikoissa pohjanlepakon kanssa. Vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa saalistivat hämyisissä paikoissa ja karttoivat valoa. Niiden ruokailualueita ei siten tule valaista. Suomen talvehtimispaikoissa on yleensä vain vähän lepakoita, joten kaikki talvehtimispaikat ovat arvokkaita. Lepakot talvehtivat mielellään luonnon kiven päällä tai sen koloissa, joten maankäytön suunnittelua varten luonnonkiviset maanalaiset tilat tulee kartoittaa. Todennäköisesti lepakot talvehtivat myös kallioiden syvissä halkeamissa ja koloissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehokkaan kartoituksen ajankohdat voivat vaihdella lajeittain ja lajin sisällä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
Avainsanat
Eptesicus;
Myotis;
Plecotus;
saalistushabitaatit;
talvehtimispaikat;
talvihorros
Julkaistu 2.12.2010
Katselukerrat 4125
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.111 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Siivonen, Y. and Wermundsen, T. 2003. First records of Myotis dasycneme and Pipistrellus pipistrellus in Finland. Vespertilio 7: 177–179.
http://www.ceson.org/publikace.php
Wermundsen T. and Siivonen Y. 2008. Foraging habitats of bats in southern Finland. Acta Theriologica 53: 229–240.
Siivonen Y. and Wermundsen T. 2008. Characteristics of winter roosts of bat species in southern Finland. Mammalia 72: 50–56.
https://doi.org/10.1515/MAMM.2008.003
Siivonen Y. and Wermundsen T. 2008. Distribution of Natterer’s bat (Myotis nattereri) in Finland. Nyctalus 13: 42–47.
Siivonen Y. and Wermundsen T. 2008. Distribution and foraging habitats of bats in northern Finland: Myotis daubentonii occurs above the Arctic Circle. Vespertilio 12: 41–48.
http://www.ceson.org/publikace.php
Wermundsen T. and Siivonen Y. 2009. Seasonal variation in use of winter roosts by five bat species in south-east Finland. Central European Journal of Biology 5: 262–273.
https://doi.org/10.2478/s11535-009-0063-8
Wermundsen T. and Siivonen Y. Comparison of hibernation requirements of seven bat species in Estonia. Lutra. In press.