Spatial ecology of breeding birds in forest landscapes: an indicator species approach
Pakkala T. (2012). Spatial ecology of breeding birds in forest landscapes: an indicator species approach. https://doi.org/10.14214/df.151
Tiivistelmä
Pesimälinnuston spatiaalinen ekologia metsämaisemissa: indikaattorilajitarkastelu Indikaattorilajeja on ehdotettu kuvaamaan ekosysteemien yleistä tilaa ja niiden biodiversiteettiä. Tässä työssä tutkittiin eteläsuomalaisen metsämaiseman pesimälinnustoa kartoituslaskennoin. Työn keskeisinä tavoitteina oli löytää sopivia indikaattorilintulajeja, jotka ennustaisivat koko metsälinnuston lajimäärää ja tiheyttä usealla alueellisella mittakaavalla sekä tutkia indikaattorilajien esiintymiseen ja vaihteluun liittyviä tekijöitä metsämaisemissa. Indikaattorilajiehdokkaita etsittiin tilastollisten mallien avulla. Parhaimmiksi koko metsälinnuston usean mittakaavan indikaattorilajeiksi havaittiin pikkusieppo Ficedula parva, varpuspöllö Glaucidium passerinum sekä pohjantikka Picoides tridactylus. Koko linnuston lajimäärän vaihtelua selittivät parhaiten pienimittakaavaiset ja usean indikaattorilajin mallit. Tulokset osoittavat sen, että huolellisesti valitun indikaattorilajijoukon avulla on mahdollista tehokkaasti arvioida koko metsälinnuston monimuotoisuutta. Kolmen edellämainitun lajin tiheydet olivat suuria metson Tetrao urogallus soidinpaikkojen ympäristöissä, joissa myös koko metsälinnuston lajimäärä oli korkea. Metson tiheys ilmentää myös yleistä riistarikkautta koko Suomen mittakaavassa. Metsoa voidaankin pitää hyvänä ehdokkaana metsäluonnon sateenvarjolajiksi. Pohjantikan esiintymiseen havaittiin vaikuttavan sekä lajin alueellinen dynamiikka että metsämaiseman laatu. Lajienväliset vuorovaikutukset voivat kuitenkin vaikuttaa pohjantikan reviirin laatuun ja heijastua sen kannan kehitykseen. Työn tulokset viittaavat siihen, että erilaisilla metsäympäristön laadullisilla kynnysarvoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjantikan ja muiden lintulajien esiintymiseen metsämaisemissa.
Avainsanat
alueelliset mittakaavat;
metsien biodiversiteetti;
metso;
metsälintujen lajirunsaus;
pohjantikka;
sateenvarjolaji
Julkaistu 12.10.2012
Katselukerrat 4217
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.151 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Pakkala, T., Lindén, A., Tiainen, J., Tomppo, E & Kouki J. 2012. Indicators of forest biodiversity: which bird species predict high breeding bird assemblage diversity in boreal forests at multiple spatial scales? Manuscript.
Pakkala, T., Pellikka, J. & Lindén, H. 2003. Capercaillie Tetrao urogallus -- a good candidate for an umbrella species in taiga forests. Wildlife Biology 9:309–316.
http://www.wildlifebiology.com/Indices/2003+-+Volume+9/4/426/En/
Pakkala, T., Hanski, I. & Tomppo, E. 2002. Spatial ecology of the three-toed woodpecker in managed forest landscapes. Silva Fennica 36:279–288.
https://doi.org/10.14214/sf.563
Pakkala, T., Kouki, J. & Tiainen, J. 2006. Top predator and interference competition modify the existence, abundance and breeding success of a specialist species in a structurally complex forest environment. Annales Zoologici Fennici 43:137–164.