Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Parvathy Venugopal

Effects of climate, wood quality and fungal diversity on coarse wood decomposition of Scots pine

Venugopal P. (2016). Effects of climate, wood quality and fungal diversity on coarse wood decomposition of Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.226

Tiivistelmä

Puita lahottavat sienet ovat keskeisiä metsien puuainekseen sitoutuneen hiilen kierrättäjiä. Niiden roolia ei kuitenkaan kovin hyvin tunneta eikä lahottajasienien merkitystä esimerkiksi metsiin liittyvissä ilmastomalleissa tai metsien kyvyssä vastata ilmastonmuutokseen ole kattavasti tutkittu. Tätä varten tulee aiempaa paremmin selvittää lahottajasienien toimintaan ja vuorovaikutuksiin liittyviä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lämpötilan, ilman kosteuden, sienilajiston monipuolisuuden (lajimäärän ja lajiston koostumuksen) sekä puuaineksen laadun (talousmetsän ja vanhan luonnonmetsän puut) vaikutuksia lahottajasienen aiheuttamaan puuaineksen hajoamiseen männyllä. Puuaineksen laatua mitattiin myös puun fenolipitoisuuksilla käyttäen kaasukromatografiaa (HPLC). Puuaineksen hajoamista tutkittiin kahdessa lämpötilassa ja kosteudessa. Kokeissa vertailtiin kolmea vanhoista luonnometsistä ja talousmetsistä peräisin olevaa puuainesta. Sienilajisto koostui 1-4 lajin sieniyhteisöistä. Hajoamista seurattiin kontrolloiduissa olosuhteissa yhdeksän kuukautta kestäneissä laboratoriokokeissa. Tulosten mukaan puuaineksen laadulla – jota mitattiin sydänpuun fenoliaineiden koostumuksella ja pitoisuuksilla – ja lahottajasienilajiston koostumuksella on suurempi merkitys lahoamiseen kuin ilmastollisilla tekijöillä tai sienilajiston lajimäärällä. Ilmastollisten tekijöiden merkitys oli lisäksi selvästi riippuvainen lahottajasienilajista, ja yksittäiset lajit olivat avainasemassa eri tilanteissa. Tämän vuoksi lajien ekologiset ominaisuudet ja lajien vaihteleva suhde ilmastotekijöihin tulee ottaa huomioon, kun lahottajasienien merkitystä arvioidaan osana metsäekosysteemin toiminnallisia prosesseja. Tulosten mukaan kelopuut lahoavat hitaammin kuin muut puun laadut myös ilmastotekijöiden muuttuessa. Kelopuu onkin ilmeisen pysyvä puuaineksen muoto metsäekosysteemissä, koska sienet kykenevät lahottamaan sitä varsin hitaasti. Tulokset korostavat erilaisten ekologisten vuorovaikutustekijöiden merkitystä puuaineksen lahoamiseen vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi tuloksissa korostuu, että eri lahottajasienilajien toiminnallinen asema ja merkitys puun lahoamisessa vaihtelee merkittävästi. Osalla lajeista on hyvin suuri merkitys, mikä tulisi aiempaa paremmin ottaa huomioon, kun arvioidaan puuhun sitoutuneen hiilen kiertoa metsissä. Metsien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta harvinaiset lahopuun muodot – kuten kelopuut – ovat tulosten mukaan lahottajasienille merkittäviä ja muusta puuaineksesta poikkeavia kasvualustoja, mutta niiden ekologisista ominaisuuksista kaivataan vielä enemmän tietoa muun muassa metsien ennallistamisen tarpeisiin.

Avainsanat
ilmastonmuutos; lahopuu; käävät; sienten vuorovaikutus; kelo; kasvualustan laatu

Tekijä
  • Venugopal, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti parvathy.venugopal@uef.fi (sähköposti)

Julkaistu 22.8.2016

Katselukerrat 5583

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.226 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Venugopal P., Julkunen-Tiitto R., Junninen K., Kouki J. (2016). Phenolic compounds in Scots pine heartwood: are kelo trees unique woody substrate? Canadian Journal of Forest Research 46: 225-233.

https://doi.org/10.1139/cjfr-2014-0498

Venugopal P., Junninen K., Linnakoski R., Edman M., Kouki J. (2016). Climate and wood quality have decayer-specific effects on fungal wood decomposition. Forest Ecology and Management 360: 341-351.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2015.10.023

Venugopal P., Junninen K., Edman M., Kouki J. Wood-decayer assemblage composition has major influence on how climate and wood quality modify fungal wood decomposition. Manuscript.


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Komulainen M., (2010) Forestscapes – a forest landscape typology as an.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 98 artikkeli 1880 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., (2011) Methods and applications for improving parameter.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 124 artikkeli 1911 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., (2015) Studying habitat use and behavior of moose (A.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 209 artikkeli 1993 (poista) | Muokkaa kommenttia
Damnyag L., (2012) Valuation of ecosystem services for assessment o.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 142 artikkeli 1925 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokkanen P., (2006) Vegetation patterns of boreal herb-rich forests .. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 27 artikkeli 1811 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sarkkola S., (2006) Stand structural dynamics on pristine and manage.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 29 artikkeli 1812 (poista) | Muokkaa kommenttia
Cao Y., (2011) Biomass production and control of nutrient leach.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 125 artikkeli 1908 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kukkonen M., (2020) Single sensor airborne data sources for forest i.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 297 artikkeli 10390 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hiltunen V., (2012) Developing decision support in participatory str.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 141 artikkeli 1924 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puentes Rodriguez Y., (2013) Heterobasidion annosum s.l. and wood degr.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 163 artikkeli 1946 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mikkilä M., (2006) The many faces of responsibility: Acceptability .. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 25 artikkeli 1808 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heinaro E., (2023) Detecting individual dead trees using airborne l.. Dissertationes Forestales vol. 2023 no. 343 artikkeli 23009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasurinen V., (2016) Linking water and carbon cycles: modeling latent.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 215 artikkeli 1999 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J., (2016) On the high road to future forest sector competi.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 217 artikkeli 2000 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkala O., (2016) Emulation of natural disturbances and the mainte.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 222 artikkeli 2005 (poista) | Muokkaa kommenttia
Venugopal P., (2016) Effects of climate, wood quality and fungal dive.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 226 artikkeli 2008 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset