Tropical peat decomposability expressed through physical, chemical and biological properties under varying land management intensities
Könönen M. (2017). Tropical peat decomposability expressed through physical, chemical and biological properties under varying land management intensities. https://doi.org/10.14214/df.237
Tiivistelmä
Maankäyttömuutos, joka usein sisältää suoalueen kuivatuksen sekä alkuperäisen suosademetsän korvaamisen vähemmän biomassaa tuottavalla kasvillisuudella, on muuttanut Kaakkois-Aasian suoalueet hiilen nieluista hiilen lähteiksi. Suolta vapautuvan hiilidioksidin (CO2) määrän on havaittu riippuvan maankäyttömuutoksesta, mikä johtunee turpeen hajotettavuuden heikentymisestä, mutta yhteys hajotusprosessien ja maankäyttömuutoksen välillä on heikosti tunnettu.
Lisätäksemme tietämystä maankäyttömuutoksen vaikutuksista hajotusprosesseihin, tutkimme turpeen fyysisiä (kuivatuoretiheys, huokoisuus, hiukkasjakauma) sekä kemiallisia ominaisuuksia (pH, tuhka, N, P, K, C, Ca, Mg, Mn, Zn, Na, Al, Fe, S, Si sekä liuenneen typen ja hiilen kokonaispitoisuudet ja turpeen kemiallinen rakenne), jotka kummatkin määrittävät turpeen maatumisastetta sekä hajotettavuutta (s.o. substraatin laatu mikrobeille). Turpeen biologisia ominaisuuksia (mikrobibiomassa sekä entsyymiaktiivisuus) käytettiin selittämään hajotusaktiivisuutta useilla maankäyttömuodoilla sekä vasteena turpeen laatua määrittäviin ominaisuuksiin. Tutkimusalueet olivat: lähes luonnontilainen ja kuivatettu suosademetsä, sekä kolme avohakattua ja kuivatettua aluetta, joista yksi oli uudelleen metsitetty, yksi maatalousmaana ja kolmas jättömaana.
Turve oli tiiviimpää, hienompaa ja sisälsi enemmän heikosti hajoavia hiiliyhdisteitä (esim. ligniini) alueilla, jotka oli sekä avohakattu että kuivatettu. Mikrobibiomassa ja hajotusaktiivisuus olivat korkeampia suosademetsän pintaturpeessa, jossa oli myös eniten helposti hajoavia hiiliyhdisteitä (esim. hemiselluloosa). Kuusi vuotta sitten uudelleen metsitetyllä alueella turpeen ominaisuudet eivät olleet palautuneet metsän kaltaiseksiTähän vaikuttivat luultavasti puuston ikä ja pieni koko, jolloin se ei vielä tuottanut riittävästi kariketta, sekä mikrobeihin negatiivisesti vaikuttava kemiallinen heinäntorjunta.
Kasvillisuus, ja erityisesti sen puuttuminen maankäyttömuutoksen myötä, sekä maanmuokkaus ovat tärkeimmät turpeen hajotukseen vaikuttavat tekijät. Voimakkaimmin muokatuilla alueilla, jotka on kuivatettu ja avohakattu, turpeen kemiallinen laatu heikkenee, mikä johtaa pienempään mikrobiaktiivisuuteen.
Avainsanat
entsyymiaktiivisuus;
fysikaaliset ominaisuudet;
hajotettavuus;
kemialliset ominaisuudet;
trooppinen turve
-
Könönen,
University of Helsinki, Department of Forest Sciences
Sähköposti
mari.kononen@helsinki.fi
Julkaistu 18.4.2017
Katselukerrat 4285
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.237 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Könönen M., Jauhiainen J., Laiho R., Kusin K., Vasander H. (2015). Physical and chemical properties of tropical peat under stabilised land uses. Mires and Peat 16(8): 1–13.
http://mires-and-peat.net/pages/volumes/map16/map1608.php
Könönen M., Jauhiainen J., Laiho R., Spetz P., Kusin K., Limin S., Vasander H. (2016). Land use increases the recalcitrance of tropical peat. Wetlands Ecology and Management 24(6): 717–731.
http://dx.doi.org/10.1007/s11273-016-9498-7
Könönen M., Jauhiainen J., Heinonsalo J., Strakova P., Laiho R., Limin S., Kusin K., Vasander H. (2017.) Deforestation and drainage decrease peat substrate quality and suppress microbial biomass and decomposition activity in tropical peatlands. Manuscript.
