Artikkelit jotka sisältää sanan 'trooppinen turve'

Kategoria : Articles

Mari Könönen. (2017). Tropical peat decomposability expressed through physical, chemical and biological properties under varying land management intensities. https://doi.org/10.14214/df.237
Avainsanat: entsyymiaktiivisuus; fysikaaliset ominaisuudet; hajotettavuus; kemialliset ominaisuudet; trooppinen turve
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Maankäyttömuutos, joka usein sisältää suoalueen kuivatuksen sekä alkuperäisen suosademetsän korvaamisen vähemmän biomassaa tuottavalla kasvillisuudella, on muuttanut Kaakkois-Aasian suoalueet hiilen nieluista hiilen lähteiksi. Suolta vapautuvan hiilidioksidin (CO2) määrän on havaittu riippuvan maankäyttömuutoksesta, mikä johtunee turpeen hajotettavuuden heikentymisestä, mutta yhteys hajotusprosessien ja maankäyttömuutoksen välillä on heikosti tunnettu.

Lisätäksemme tietämystä maankäyttömuutoksen vaikutuksista hajotusprosesseihin, tutkimme turpeen fyysisiä (kuivatuoretiheys, huokoisuus, hiukkasjakauma) sekä kemiallisia ominaisuuksia (pH, tuhka, N, P, K, C, Ca, Mg, Mn, Zn, Na, Al, Fe, S, Si sekä liuenneen typen ja hiilen kokonaispitoisuudet ja turpeen kemiallinen rakenne), jotka kummatkin määrittävät turpeen maatumisastetta sekä hajotettavuutta (s.o. substraatin laatu mikrobeille). Turpeen biologisia ominaisuuksia (mikrobibiomassa sekä entsyymiaktiivisuus) käytettiin selittämään hajotusaktiivisuutta useilla maankäyttömuodoilla sekä vasteena turpeen laatua määrittäviin ominaisuuksiin. Tutkimusalueet olivat: lähes luonnontilainen ja kuivatettu suosademetsä, sekä kolme avohakattua ja kuivatettua aluetta, joista yksi oli uudelleen metsitetty, yksi maatalousmaana ja kolmas jättömaana.

Turve oli tiiviimpää, hienompaa ja sisälsi enemmän heikosti hajoavia hiiliyhdisteitä (esim. ligniini) alueilla, jotka oli sekä avohakattu että kuivatettu. Mikrobibiomassa ja hajotusaktiivisuus olivat korkeampia suosademetsän pintaturpeessa, jossa oli myös eniten helposti hajoavia hiiliyhdisteitä (esim. hemiselluloosa). Kuusi vuotta sitten uudelleen metsitetyllä alueella turpeen ominaisuudet eivät olleet palautuneet metsän kaltaiseksiTähän vaikuttivat luultavasti puuston ikä ja pieni koko, jolloin se ei vielä tuottanut riittävästi kariketta, sekä mikrobeihin negatiivisesti vaikuttava kemiallinen heinäntorjunta.

Kasvillisuus, ja erityisesti sen puuttuminen maankäyttömuutoksen myötä, sekä maanmuokkaus ovat tärkeimmät turpeen hajotukseen vaikuttavat tekijät. Voimakkaimmin muokatuilla alueilla, jotka on kuivatettu ja avohakattu, turpeen kemiallinen laatu heikkenee, mikä johtaa pienempään mikrobiaktiivisuuteen.

  • Könönen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: mari.kononen@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Wang L., (2011) Factors affecting perceptions of corporate socia.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 130 artikkeli 1913 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heinonen T., (2007) Developing spatial optimization in forest planning Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 34 artikkeli 1817 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wang A.-F., (2017) Effect of waterlogging on boreal forest tree see.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 224 artikkeli 2010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Seed quality attributes in seedling production o.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 261 artikkeli 10046 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja S., (2006) Ecological restoration of forests in Fennoscandi.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 18 artikkeli 1801 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niskanen A.-M., (2013) Clonal variation in Scots pine (Pinus sylvest.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 157 artikkeli 1940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miettinen J., (2009) Capercaillie (Tetrao urogallus L.) habi.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 90 artikkeli 1874 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine T., (2017) Mechanized tree planting in Finland and improvin.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 239 artikkeli 7700 (poista) | Muokkaa kommenttia
Komulainen M., (2010) Forestscapes – a forest landscape typology as an.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 98 artikkeli 1880 (poista) | Muokkaa kommenttia
Čugunovs M., (2018) Impacts of fire in active and passive restoratio.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 259 artikkeli 10047 (poista) | Muokkaa kommenttia
Khanam T., (2019) Structural shifts, fossil fuel substitution and .. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 270 artikkeli 10153 (poista) | Muokkaa kommenttia
ALRahahleh L., (2018) Scenario analyses on the effects of forest manag.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 264 artikkeli 10070 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kulmala L., (2011) Photosynthesis of ground vegetation in boreal Sc.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 132 artikkeli 1917 (poista) | Muokkaa kommenttia
Prinz R., (2019) Improving performance and energy efficiency of b.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 276 artikkeli 10203 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niinistö T., (2026) The role of forest chips in the electrification .. Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 393 artikkeli 26009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manninen H., (2026) Advancing the development of supervisory and man.. Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 398 artikkeli 26016 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvärinen E., (2006) Green-tree retention and controlled burning in r.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 21 artikkeli 1804 (poista) | Muokkaa kommenttia