Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Hanna Haavikko

Improving the energy efficiency of wood harvesting in Finland

Haavikko H. (2023). Improving the energy efficiency of wood harvesting in Finland. https://doi.org/10.14214/df.336

Tiivistelmä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU on asettanut ilmasto- ja energiapolitiikkatavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää myös metsäteollisuuden puunhankinnan energiatehokkuuden parantamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puunkorjuussa energiatehokkuuden lähtötilanne, polttoaineen kokonaiskulutus ja siitä aiheutuvat päästöt sekä arvioida energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet.

Valtaosin puunkorjuuyrittäjien asenne energiatehokkuutta kohtaan oli positiivinen. Puunkorjuukoneiden polttoaineenkulutus oli matalin päätehakkuissa, kun vastaavasti ensiharvennushakkuissa se oli suurin korjattua kiintokuutiometriä kohden. Keskimääräinen kiintokuutiometripohjainen polttoaineenkulutus ja kasvihuonekaasupäästöt olivat ensiharvennuksella yli kaksinkertaiset päätehakkuuseen verrattuna. Puunkorjuuresurssien paremmalla suuntaamisella olisi mahdollista vähentää polttoaineen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tuntikohtaiseen polttoaineenkulutukseen vaikuttavat eniten metsäkoneiden moottoritehot ja puunkorjuuolosuhteet. Kiintokuutiometrikohtaiseen polttoaineen kulutukseen puunkorjuussa vaikuttavat eniten puunkorjuuolosuhteet ja koneyksiköt.

Laskennallinen energiatehokkuus oli suurin päätehakkuissa. Energiatehokkuusyhtälössä polttoaineen kulutusta (panos) merkittävämpi tekijä on korjatun puun määrä (tuotos). Energiatehokkuutta voidaan parantaa kuljettajakoulutuksella. Lisäksi metsäkonesiirroilla oli merkittävä vaikutus puunkorjuun polttoaineen kokonaiskulutukseen ja päästöihin. Tästä syystä puunkorjuukoneiden siirtojen määrää tulisi minimoida, sekä toiminta- ja resurssisuunnittelua kehittää. Tulevaisuudessa polttoaineenkulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelu tulisi laajentaa koko puunkorjuuketjuun, mukaan lukien kaukokuljetus ja puukauppa, sekä esimerkiksi kuljettajan vaikutusta tulisi selvittää tarkemmin. 

Avainsanat
kasvihuonekaasupäästöt; hiilidioksidiekvivalentti (CO2 ekv.); metsäkone; polttoaineenkulutus; koneenkuljettaja; konesiirto

Tekijä

Julkaistu 30.1.2023

Katselukerrat 2202

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.336 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Haavikko H, Kärhä K, Hourula M, Palander T (2019) Attitudes of small and medium-sized enterprises towards energy efficiency in wood procurement: a case study of Stora Enso in Finland. Croatian Journal of Forest Engineering 40: 107-123.

http://www.crojfe.com/site/assets/files/4288/haavikko.pdf

Haavikko H, Kärhä K, Poikela A, Korvenranta M, Palander T (2022) Fuel consumption, greenhouse gas emissions, and energy efficiency of wood-harvesting operations: a case study of Stora Enso in Finland. Croatian Journal of Forest Engineering 43: 79-97.

http://doi.org/10.5552/crojfe.2022.1101

Kärhä K, Haavikko H, Kääriäinen H, Palander T, Eliasson L, Roininen K (2022) Fossil fuel consumption and CO2 eq. emissions of cut-to-length (CTL) industrial roundwood logging operations in Finland. Manuscript.


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset