Artikkelit jotka sisältää sanan 'polttoaineenkulutus'

Puunkorjuusta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat edelleen merkittäviä haasteita. Tässä väitöskirjassa arvioidaan vaihtoehtoisten käyttövoimien sekä metsäkoneiden tyhjäkäynnin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja siten ilmastokestävämmän puunkorjuun kehittämiseksi Suomessa.

Ensimmäisessä osajulkaisussa selvitettiin vaihtoehtoisten käyttövoimien potentiaalia raskaissa työkoneissa. Tulokset osoittivat, että hybridi- ja täyssähköisillä teknologioilla on suurin potentiaali korvata perinteiset dieselmoottorit tulevaisuudessa. Havaitut haasteet olivat pääasiassa akustojen luotettavuus sekä korkeat kustannukset. Biopolttoaineiden, biokaasun ja vedyn osalta haasteina todettiin korkeat teknologiakustannukset sekä vähäiset valmistusmäärät. Korkein teknologinen valmiustaso (TRL) todettiin hybridi- ja täyssähköisillä ratkaisuilla. Täyssähköisten sekä biokaasu- ja vetykäyttöisten metsäkoneiden TRL-arviointia ei voitu tehdä riittävän tutkimustiedon puutteen vuoksi.

Toisessa osajulkaisussa selvitettiin suomalaisten puunkorjuu- ja autokuljetusyrittäjien näkemyksiä metsäkoneiden ja puutavara-autojen tyhjäkäyntiajoista kyselytutkimusten avulla. Tulokset osoittivat, että yrittäjät kokivat tyhjäkäyntiaikojen olevan vähennettävissä nykytasosta. Tutkimuksessa raportoitiin myös useita puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen työvaiheita sekä niiden tyhjäkäynnin vähennyspotentiaalia. Merkittävänä toimenpiteenä vähentää tyhjäkäyntiä korostettiin yrittäjien tietoisuuden parantaminen tyhjäkäynnin vaikutuksista.

Kolmannessa osajulkaisussa tutkittiin metsäkoneiden tyhjäkäyntiaikoja automaattisesti kerätyn laajan konedatan avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös skenaariotarkastelua kuvaamaan tyhjäkäynnin vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ja kustannuksiin. Tulokset osoittivat, että hakkuukoneiden tyhjäkäynnin osuus kokonaiskäyttöajasta sekä tyhjäkäynninaikainen polttoaineenkulutus olivat suurempia kuin kuormatraktoreiden. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että tyhjäkäynnin vähentäminen voisi tuottaa merkittäviä kustannus- ja päästövähennyksiä sekä vuotuisia lisätuloja, mikäli vähentynyt tyhjäkäyntiaika voitaisiin siirtää koneiden tuottavien työtuntien määrään.

Tämän väitöskirjan tulokset tarjoavat uutta tutkimustietoa sekä edistävät siirtymistä tehokkaampiin ja vähäpäästöisempiin työkoneoperaatioihin. Vaikka haasteita ilmenee edelleen Suomessa, tämän väitöskirjan tulokset vahvistavat pohjaa siirryttäessä kohti vähäpäästöistä puunkorjuuta Suomessa ja globaalisti.

• Pesonen, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0004-3915-7723 Sähköposti: jarkko.pesonen@uef.fi

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU on asettanut ilmasto- ja energiapolitiikkatavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edellyttää myös metsäteollisuuden puunhankinnan energiatehokkuuden parantamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puunkorjuussa energiatehokkuuden lähtötilanne, polttoaineen kokonaiskulutus ja siitä aiheutuvat päästöt sekä arvioida energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet.

Valtaosin puunkorjuuyrittäjien asenne energiatehokkuutta kohtaan oli positiivinen. Puunkorjuukoneiden polttoaineenkulutus oli matalin päätehakkuissa, kun vastaavasti ensiharvennushakkuissa se oli suurin korjattua kiintokuutiometriä kohden. Keskimääräinen kiintokuutiometripohjainen polttoaineenkulutus ja kasvihuonekaasupäästöt olivat ensiharvennuksella yli kaksinkertaiset päätehakkuuseen verrattuna. Puunkorjuuresurssien paremmalla suuntaamisella olisi mahdollista vähentää polttoaineen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tuntikohtaiseen polttoaineenkulutukseen vaikuttavat eniten metsäkoneiden moottoritehot ja puunkorjuuolosuhteet. Kiintokuutiometrikohtaiseen polttoaineen kulutukseen puunkorjuussa vaikuttavat eniten puunkorjuuolosuhteet ja koneyksiköt.

Laskennallinen energiatehokkuus oli suurin päätehakkuissa. Energiatehokkuusyhtälössä polttoaineen kulutusta (panos) merkittävämpi tekijä on korjatun puun määrä (tuotos). Energiatehokkuutta voidaan parantaa kuljettajakoulutuksella. Lisäksi metsäkonesiirroilla oli merkittävä vaikutus puunkorjuun polttoaineen kokonaiskulutukseen ja päästöihin. Tästä syystä puunkorjuukoneiden siirtojen määrää tulisi minimoida, sekä toiminta- ja resurssisuunnittelua kehittää. Tulevaisuudessa polttoaineenkulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelu tulisi laajentaa koko puunkorjuuketjuun, mukaan lukien kaukokuljetus ja puukauppa, sekä esimerkiksi kuljettajan vaikutusta tulisi selvittää tarkemmin. 

• Haavikko, University of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-5626-1248 Sähköposti: hanna.haavikko@gmail.com