Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.
 

Zeng Hongcheng

Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges: A GIS-based integrated models approach

Hongcheng Z. (2006). Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges: A GIS-based integrated models approach. https://doi.org/10.14214/df.16

Tiivistelmä

Tämän työn tavoitteena oli tutkia miten avohakkuut vaikuttavat metsäaluetasolla tuulisuuteen ja tuulituhojen esiintymisriskiin avohakkuualojen reunametsissä. Tätä varten GIS-ympäristöön integroitiin tuulikenttää, mekanistista tuulituhoriskiä ja metsän kasvua simuloivat mallit (osatyöt III-IV). Lisäksi käytettiin hyväksi heurestista optimointia pyrittäessä optimoimaan metsänkäsittelyä (uusien avohakkuualojen ajallinen ja spatiaalinen esiintyminen) metsäaluetasolla siten, että asetettujen hakkuutavoitteiden lisäksi pyrittiin samanaikaisesti ottamaan huomioon uusista hakkuista aiheutuva tuulituhoriski.

Integroitua mallinnusta hyväksi käyttäen tutkittiin Keski-Suomessa sijaitsevalla mallimetsäalueella lisäävätkö avohakkuut metsäaluetasolla tuulisuutta paikallisesti ja/tai keskimäärin (osatyö I) ja vaikuttaako nämä mahdolliset muutokset välittömästi hakkuiden jälkeen (osatyö II) ja/tai pidemmän ajan kuluessa tuulituhoriskeihin avohakkuualojen reunametsissä (osatyö III). Em. yhteydessä verrattiin nykyistä metsäaluetta siellä olevine aukkoineen (vaihtoehto I) tilanteisiin joissa toisessa oli hakattu aukoksi kaikki metsiköt jotka täyttivät nykyisin voimassa olevat metsänhoitosuositusten mukaiset uudistamiskriteerit (vaihtoehto II) ja toisessa oli hakattu kaikki yli 100 vuotta vanhat metsiköt vastaavasti (vaihtoehto III). Tuulituhoriskin arvioinnissa tarkasteltiin tuhoille alttiiden metsiköiden määrää, niiden pinta-alaa ja tuhoille alttiiden metsänreunojen kokonaispituutta erilaisilla tuulennopeuksilla ja niiden todennäköisyyksillä (osatyöt II-IV).

Työn tuloksena saatiin selville, että keskimääräinen tuulen nopeus ei merkittävästi muuttunut metsäaluetasolla, vaikka tehtiin huomattavankin intensiivistä aukkohakkuuta (osatyö I). Toisaalta paikallisesti tuulennopeus kasvoi, kuten odottaa saattoi. Lyhyellä tähtäimellä metsäaluetasolla tuulituhoriski (eli alttiiden metsiköiden määrä ja pinta-ala sekä alttiiden metsänreunojen pituus) jopa väheni (vaihtoehto II), kun intensiivisten aukkohakkuiden myötä hakattiin kaikki riskialttiimmat vanhat metsät. Toisaalta, kun hakattiin vain yli 100 vuotta vanhat uudistuskypsät metsiköt, tällöin uudet avohakkuut altistivat muita metsiköitä tuulituhoriskeille ja metsäaluetasolla riskit jopa lisääntyivät (vaihtoehto II). Tarkasteltaessa tuulituhoriskiä pidemmällä aikajänteellä eli 20 vuoden kuluessa em. hakkuista, III. vaihtoehdossa oli keskimäärin vain 7 % vähemmän alttiita metsänreunoja verrattuna II. Vaihtoehtoon (jossa kerralla hakatun puuston määrä oli huomattavasti suurempi).

Jos tavoitteena oli ylläpitää säännöllistä ja tietyn suuruista puun myyntiä (esim. 10 vuoden välein), tämä vaikutti aukkohakkuiden ajalliseen vaihteluun ja spatiaaliseen sijoittumiseen 30 vuoden tarkastelujaksolla sekä rajoitti mahdollisuutta minimoida tuulituhoriskejä metsäalueella (osatyö IV). Toisaalta tuulituhoriskiä voitiin vähentää metsäaluetasolla avohakkuiden järkevällä keskittämisellä ja välttämällä niiden sijoittamista sellaisten varttuneiden metsiköiden naapureiksi, joiden tuhoriski olisi suuri.

Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa esitetty integroitu tuulituhoriskin mallintamislähestymistapa voi auttaa metsänhoidossa ja metsäsuunnittelussa ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsänkäsittelyn vaikutukset tuulituhoriskeihin sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä ja sekä paikallisesti että metsäaluetasolla.

Avainsanat
tuuli; tuulituhoriski; riskin hallinta; metsän kasvu; metsänhoito; metsätalouden suunnittelu; optimointi; metsän hakkuut; tuuli-ilmasto

Julkaistu 7.4.2006

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.16 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Osajulkaisut

Venäläinen, A., Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Strandman, H., Wang, K. & Kellomäki, S. 2004. Simulations of the influence of forest management on wind climate on a regional scale. Agricultural and Forest Meteorology 123: 149-158.

https://doi.org/10.1016/j.agrformet.2003.12.005

Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Venäläinen, A., Strandman, H., Kellomäki, S. & Wang, K. 2004. Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges. Forest Ecology and Management 203: 77-88.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2004.07.057

Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Strandman, H., Venäläinen, A., Wang, K. & Kellomäki, S. 2006. Simulations of the influence of clear-cuttings on the risk of wind damage on a regional scale over a 20 year period. (Manuscript in review).

Zeng, H., Pukkala, T. & Peltola, H. 2006. The use of heuristic optimization in risk management of wind damage in forest planning. (Manuscript in review).


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Korpinen O.-J. (2021) Spatial forest biomass supply chain analysis in .. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 323 article id 10668
Parkatti V.-P. (2021) On the economics of continuous cover and rotatio.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 312 article id 10647
Parkatti V.-P. (2021) On the economics of continuous cover and rotatio.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 312 article id 10647
Adnan S. (2020) Improvements in forest structural type assessmen.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 306 article id 10467
Adnan S. (2020) Improvements in forest structural type assessmen.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 306 article id 10467
Assmuth A. (2020) Economics of carbon storage in heterogeneous for.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 304 article id 10464
Selkimäki M. (2020) Integrating erosion risk into forest management .. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 290 article id 10328
Pascual Arranz A. (2018) Improving forest management planning by means of.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 257 article id 10020
Pihlainen S. (2017) On the economics of boreal Scots pine management.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 246 article id 9936
Pihlainen S. (2017) On the economics of boreal Scots pine management.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 246 article id 9936
Rämö J. (2017) On the economics of continuous cover forestry Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 245 article id 9900
Pasalodos-Tato M. (2010) Optimising forest stand management in Galicia, n.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 102 article id 1886
Kivinen V.-P. (2007) Design and testing of stand-specific bucking ins.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 37 article id 1819
Heinonen T. (2007) Developing spatial optimization in forest planning Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 34 article id 1817
González Olabarria J. (2006) Integrating fire risk into forest planning Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 23 article id 1807
Hongcheng Z. (2006) Influence of clear-cutting on the risk of wind d.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 16 article id 1799