The effect of temperature on height growth of Scots pine in northern Finland
Salminen H. (2009). The effect of temperature on height growth of Scots pine in northern Finland. https://doi.org/10.14214/df.96
Tiivistelmä
Männyn pituuskasvu käynnistyy keväällä lämpötilan ohjaamana, ja lämpötila on myös tärkein kasvun etenemistä selittävä tekijä. Päivittäiskasvu kiihtyy päivien lämmetessä ja saavuttaa huippunsa yleensä aivan alkukesästä. Pituuskasvu päättyy yleensä heinäkuun alkupuolella. Pituuskasvukertymää kuvattiin mallilla, jossa selittävänä muuttujana oli lämpösummakertymä. Riippumatta pituuskasvun määrästä se päättyy, kun noin 40% paikkakunnan pitkäaikaisesta lämpösummasta oli kertynyt. Männyn pituuskasvu on ennaltamääräytynyttä: kasvuaiheet muodostetaan päätesilmuun edellisenä kesänä silloisen pituuskasvun päättymisen aikoihin, ja havaitsemamme pituuskasvu on kasvuaiheiden erilaistumista ja venymistä lopulliseen mittaansa. Pituus¬kasvun vuotuinen vaihtelu seuraa pääosin päätesilmun muodostumisajankohdan kas¬vun minimitekijän vaihtelua, joka pohjoista metsänrajaa lähestyttäessä on useimmin kasvu¬kauden aikainen lämpötila. Tässä tutkimuksessa männyn pituuskasvun vuosivaihtelua kuvaavan mallin selittäväksi muuttujaksi valikoitui puun iän lisäksi edellisen heinäkuun lämpötila, joka selitti 74 % pituuskasvun vuosivaihtelusta. Kun mallia sovellettiin ennustamiseen käyttäen tutkimusjakson aikana mitattuja kuukausilämpötiloja, yhden asteen marginaalisen muutoksen vaikutus seuraavan vuoden pituuskasvuun oli 1,8 cm ja keskimääräisen pituuskasvun vaihteluväli 15–32 cm. Keskimääräisinä vuosina neulastiheys eli neulasparien määrä vuosikasvaimen pituutta kohden määräytyy pituuskasvun tapaan jo edellisen kasvukauden aikana päätesilmun muodostuessa. Jos pituuskasvuyksiköiden venymisessä lopulliseen mittaansa ilmenee häiriöitä tuhojen tai äärevien sääilmiöiden vaikutuksesta, neulastiheys voi nousta korkeaksi. Neulastiheys voi myös laskea niissä tilanteissa, jolloin kasvuvuoden kevään olosuhteet lisäävät pituuskasvuyksiköiden venymistä. Hyvä pituuskasvu tarkoittaa myös runsasta neulastuotantoa. Nuorimmat neulasvuosikerrat ovat merkittävimpiä nettotuottajia, joten runsas neulastuotanto mahdollistaa hyvän kasvun neulasten syntyä seuraavina parina vuotena, mikäli muut olosuhteet ovat suotuisat. Neulasiin on myös sitoutunut energiaa, jota voidaan siirtää etenkin vanhemmista neulasvuosikerroista esimerkiksi läpimitan kasvun tarpeisiin. Läpimitan kasvu korreloikin kahta vuotta aikaisemman pituuskasvun kanssa. Lämpötilan vaihtelussa on paljon satunnaisia ja pitkillä aikaväleillä vaikeasti ennustettavia piirteitä. Koska lämpötila on merkittävin vuotuisen pituuskasvun vaihtelun selittäjä Lapissa, myös pituuskasvuun sisältyy satunnaisen kaltaisena ilmenevää vuosivaihtelua. Seuraavan kasvukauden pituuskasvun suuruus on toisaalta helppo ennustaa hyvin ennalta määräytyneen kasvutavan vuoksi. Voimakas riippuvuus edellisen vuoden heinäkuun lämpötilasta tekee Lapin männyn pituuskasvusta erittäin käyttökelpoisen bioindikaattorin varsinkin yhdessä muiden ympäristöaikasarjojen kanssa.
Avainsanat
Pinus sylvestris;
neulasjälkimenetelmä;
NTM;
lämpötila;
aikasarja;
neulastiheys
-
Salminen,
University of Helsinki, Department of Forest Resource Management
Sähköposti
hannu.salminen@metla.fi
Julkaistu 17.11.2009
Katselukerrat 4301
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.96 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Salminen, H. & Jalkanen, R. 2007. Intra-annual height increment of Pinus sylvestris at high latitudes in Finland. Tree Physiology 27: 1347–1353.
https://doi.org/10.1093/treephys/27.9.1347
Salminen, H. & Jalkanen, R. 2004. Does current summer temperature contribute to the final shoot length on Pinus sylvestris? A case study at the northern conifer timberline. Dendrochronologia 21: 79–84.
https://doi.org/10.1078/1125-7865-00039
Salminen, H. & Jalkanen, R. 2005. Modelling the effect of temperature on height increment of Scots pine at high latitudes. Silva Fennica 39: 497–508.
https://doi.org/10.14214/sf.362
Salminen, H. & Jalkanen, R. 2006. Modelling variation of needle density of Scots pine at high latitudes. Silva Fennica 40: 183–194.
https://doi.org/10.14214/sf.337
Salminen, H., Jalkanen, R. & Lindholm, M. 2009. Summer temperatures affect the ratio of radial and height growth of Scots pine in northern Finland. Annals of Forest Science 66: 810.
http://www.afs-journal.org/articles/forest/abs/2009/08/contents/contents.html
