Effects of genetic entry and spacing on growth and wood properties in Scots pine
Gort-Oromi J. (2010). Effects of genetic entry and spacing on growth and wood properties in Scots pine. https://doi.org/10.14214/df.110
Tiivistelmä
Alkuperän ja kasvatustiheyden vaikutus männyn kasvuun ja puuaineen ominaisuuksiin Tutkimuksessa havaittiin puuaineen tiheys- ja kuituominaisuuksissa eri alkuperillä (perhe) huomattavasti vähäisempää fenotyyppistä eli ilmiasuun liittyvää vaihtelua kuin kasvuominaisuuksissa kuten puun pituudessa, rinnankorkeusläpimitassa ja runkotilavuudessa. Puuaineen eri tiheysominaisuudet (kevät- ja kesäpuun tiheys ja vuosiluston keskitiheys) korreloivat myös vahvasti keskenään (fenotyyppinen korrelaatio). Kasvatustiheys vaikutti merkittävästi puun pituuteen, rinnankorkeusläpimittaan, runkotilavuuteen, oksan paksuuteen sekä puuaineen tiheyteen ja kuituominaisuuksiin. Myös alkuperä vaikutti jossain määrin puun pituuteen, puuaineen tiheysominaisuuksiin ja kuidun pituuteen. Pohjoisimmilla alkuperillä (joilla Kanervan mänty oli isänä) oli myös keskimäärin suurempi rinnankorkeusläpimitta ja puuaineen tiheys, kun taas vastaavilla keskisuomalaisilla alkuperillä oli suurempi pituus. Puun luston leveys ja tiheys selittyivät molemmat luston iällä ja kasvatustiheydellä, jälkimmäiseen vaikutti jossain määrin myös kasvukauden säätekijät ja alkuperän (äidin) maantieteellinen sijainti. Eri kasvu- ja puuaineen tiheys- sekä kuituominaisuuksien välillä vallitsi myös negatiivinen korrelaatio, mikä merkitsee sitä että valinta yhden ominaisuuden hyväksi vaikuttaa samalla myös muihin ominaisuuksiin. Myös eri kuituominaisuudet korreloivat vahvasti keskenään, mutta eivät yhtä lailla muiden ominaisuuksien kanssa. Yhteenvetona todettakoon, että suuremmassa kasvatustiheydessä (4000 puuta/ha) sekä puiden läpimitan että oksien kasvu oli alhaisempi ja puuaineen tiheys korkeampi riippumatta alkuperästä. Käytännön metsänjalostuksen kannalta mielenkiintoinen tutkimustulos oli myös se, että männyllä erot puiden kasvussa ja eri ominaisuuksissa selittyivät lähinnä kasvatustiheydellä, ei niinkään alkuperien välisillä eroilla. Tosin lähes 80 %:lla tutkituista puista oli isänä Kanervanmänty, mikä selittää ainakin osin saatua tulosta. Tämän tutkimuksen tuottama tieto on hyödyllistä myös käytännön metsänjalostajille arvioitaessa eri ominaisuuksien käyttökelpoisuutta alkuperien valintakriteerinä.
Avainsanat
puuaineen tiheys;
kasvu ja tuotos;
kuituominaisuudet;
kasvatustiheys;
alkuperä;
fenotyyppi;
oksien ominaisuudet
-
Gort-Oromi,
University of Eastern Finland , School of Forest Science
Sähköposti
Jaume.gort@uef.fi
Julkaistu 9.11.2010
Katselukerrat 9805
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.110 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Peltola, H., Gort, J., Pulkkinen, P., Zubizarreta-Gerendiain, A., Karppinen, J. & Ikonen, V-P. 2009. Differences in growth and wood density traits in Scots pine (Pinus sylvestris L.) genetic entries grown at different spacing and sites. Silva Fennica 43(3): 339–354.
https://doi.org/10.14214/sf.192
Gort, J., Zubizarreta-Gerendiain, A., Peltola, H., Pulkkinen, P., Routa, J. & Jaatinen, R. 2009. Differences in fibre properties in Scots pine (Pinus sylvestris L.) genetic entries grown at different spacing and sites. Silva Fennica 43(3): 355–368.
https://doi.org/10.14214/sf.193
Gort, J., Zubizarreta-Gerendiain, A., Peltola, H., Kilpeläinen, A., Pulkkinen, P., Jaatinen, R. & Kellomäki, S. 2010. Differences in branch characteristics of Scots pine (Pinus sylvestris L.) genetic entries grown at different spacing. Annals of Forest Science. 67 (2010) 705.
Gort, J., Mehtätalo, L., Peltola, H., Zubizarreta-Gerendiain, A., Pulkkinen, P., & Venäläinen, A. 2010. Effects of spacing and genetic entry on radial growth and ring density development of Scots pine (Pinus sylvestris L.). Manuscript.
Lähetä sähköpostiin
