Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Anna Rytkönen

Phytophthora in Finnish nurseries

Rytkönen A. (2011). Phytophthora in Finnish nurseries. https://doi.org/10.14214/df.137

Tiivistelmä

Ihmisen kuljettamat kasvit ja kasvituotteet ovat nykyään pääasiallinen kanava kasvitaudinaiheuttajien ja tuhohyönteisten kulkeutumiselle maasta toiseen. Kasvitaudinaiheuttajista ehkä pahamaineisimpia ovat Phytophthora-suvun lajit, jotka ovat vieraslajeina aiheuttaneet dramaattisiakin tautiepidemioita kasvintuotannossa, metsätaloudessa sekä luonnonekosysteemeissä ympäri maailmaa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä Phytophthora-lajeja meillä jo esiintyy ja mitkä ovat ne kasvilajit joilla ne voivat aiheuttaa tauteja, sekä rajoittaako talvi niiden vakiintumista pysyväksi uhkaksi kasvituotannossa. Tutkimuksen aikana kehitettiin myös molekyylibiologiaan perustuva työkalu Phytophthora-lajien tunnistamiseksi suoraan kasvimateriaalista. Tutkimus osoitti jo 1990-luvulla Suomeen vakiintuneen vieraslajin, Phytophthora cactorumin, selviävän luonnonvesissä, ja kasteluveden olevan mahdollinen koivun levälaikun tartuntalähde taimitarhoilla. Tämä lajin lisäksi koristekasvitarhojen alppiruusuista löytyi kolme Suomelle uutta Phytophthora-lajia: P. ramorum, P. plurivora ja P. pini, joista toinen eristettiin myös syreeniltä. Näistä ainoa karanteenilaji, P. ramorum, oli kylmänkestävyystesteissä parhaiten sopeutunut kasvamaan kylmissä lämpötiloissa ja se pystyi myös selviämään taimitarhalla 6 vuoden ajan huolimatta vuotuisista hävitystoimenpiteistä. Tartuntakokeissa P. plurivora ja lähisukulainen P. pini pystyivät paitsi tartuttamaan useampia suomalaisia puu- ja kasvilajeja kuin P. cactorum ja P. ramorum, myös aiheuttivat suurempaa kuolleisuutta. Suomen metsätaimitarhojen yleisin puulaji, metsäkuusi (Picea abies), oli erittäin altis P. plurivoran ja P. pinin infektiolle. P. plurivoralla tartutettujen kuusen versojen solukkoleikkeissä sen havaittiin tappavan soluja nopeasti kuusen lähes kaikissa solukoissa. Oireet ilmenivät neljän päivän kuluttua tartutuksesta. Väitöstutkimuksessa kehitetty DNA-pohjainen työkalu (PCR-DGGE) tunnisti luotettavasti Phytophthora-tartunnan suoraan kasvinäytteistä. Sillä pystyttiin myös tunnistamaan laji, jolla kasvi oli tartutettu, sekä löytämään myös useampi laji samasta näytteestä. Menetelmä on halpa ja nopea käytettäväksi joko yksinään tai yhdessä muiden Phytophthora-mikrobien tunnistusmenetelmien kanssa. Havaittujen Phytophthora-lajien ominaisuudet, kuten kyky säilyä alhaisissa lämpötiloissa ja tartuttaa luonnonkasveja, mahdollistavat niiden leviämisen taimitarhoilta luontoon. On hyvin todennäköistä että uusia Phytophthora-suvun aiheuttamia tauteja havaitaan sekä Suomesta että muista pohjoismaista ellei kasvikauppaa rajoiteta ja/tai kasvintarkastustoimenpiteitä tehosteta Euroopan sisällä.

Avainsanat
DGGE; Phytophthora; patogeenisuus; kylmänkestävyys; molekyylibiologiset menetelmät

Tekijä
  • Rytkönen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti anna.rytkonen@metla.fi (sähköposti)

Julkaistu 8.12.2011

Katselukerrat 6243

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.137 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Rytkönen, A., Lilja, A., Petaistö R.-L. & Hantula, J. 2008. Irrigation water and stem lesions on Betula pendula in a forest nursery. Scandinavian Journal of Forest Research

23: 404-411.

Rytkönen, A., Lilja, A. & Hantula, J. 2011. New PCR-DGGE method for in planta detection and identification of Phytophthora species. Forest Pathology. In press.

https://doi.org/10.1111/j.1439-0329.2011.00716.x

Rytkönen, A., Lilja, A., Vercauteren, A., Sirkiä, S., Parikka, P., Soukainen, M. and Hantula, J. 2011. Identity and potential pathogenity of Phytophthora species found on symptomatic rhododendron plants in a Finnish nursery. Manuscript.

Rytkönen, A., Lilja, A., Sirkiä, S., Werres, S. and Hantula, J. 2011. Infectivity, survival and pathology of Finnish strains of Phytophthora plurivora and P. pini in Norway Spruce (Picea abies L.). Manuscript.


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Danquah J. A., (2012) Restoration of degraded dry semideciduous forest.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 148 artikkeli 1931 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja S., (2006) Ecological restoration of forests in Fennoscandi.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 18 artikkeli 1801 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matala J., (2005) Impacts of climate change on forest growth: a mo.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 7 artikkeli 1790 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wang L., (2011) Factors affecting perceptions of corporate socia.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 130 artikkeli 1913 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuorteva H., (2008) Effects of living crown reduction on needle elem.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 64 artikkeli 1845 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aalto J., (2015) Seasonal and spatial variation of VOC emissions .. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 208 artikkeli 1991 (poista) | Muokkaa kommenttia
Muukkonen P., (2006) Forest inventory-based large-scale forest biomas.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 30 artikkeli 1810 (poista) | Muokkaa kommenttia
Villa A., (2007) Fuel switching, energy saving and carbon trading.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 35 artikkeli 1821 (poista) | Muokkaa kommenttia
Larjavaara M., (2005) Climate and forest fires in Finland – influence .. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 5 artikkeli 1788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poorazimy M., (2025) Laser scanning for tree growth measurements: lin.. Dissertationes Forestales vol. 2025 no. 372 artikkeli 25009 (poista) | Muokkaa kommenttia
Torniainen T., (2009) Institutions and forest tenure in the Russian fo.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 95 artikkeli 1878 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanskanen H., (2007) Fuel conditions and fire behavior characteristic.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 40 artikkeli 1825 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kivinen V.-P., (2007) Design and testing of stand-specific bucking ins.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 37 artikkeli 1819 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malmivaara-Lämsä M., (2008) Effects of recreational use and fragmentation on.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 54 artikkeli 1837 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niina S., (2006) Multiplication of hybrid aspen (Populus trem.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 33 artikkeli 1816 (poista) | Muokkaa kommenttia
Fabra-Crespo M., (2015) Perceptions, realities and forest communication Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 199 artikkeli 1983 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalliokoski T., (2011) Root system traits of Norway spruce, Scots pine,.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 121 artikkeli 1907 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räty M., (2011) Methods in general model localization Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 118 artikkeli 1904 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karjalainen E., (2006) The visual preferences for forest regeneration a.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 31 artikkeli 1815 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rytkönen A., (2011) Phytophthora in Finnish nurseries Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 137 artikkeli 1920 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset