Perceptions, realities and forest communication
Fabra-Crespo M. (2015). Perceptions, realities and forest communication. https://doi.org/10.14214/df.199
Tiivistelmä
Metsätalouden ja yhteiskunnan välisessä suhteessa yhteiskunnalliset vaatimukset vaikuttavat metsäsektoriin enemmän kuin sektorin sisäiset kehitystavoitteet. Tällöin tapa luoda maksimaalista ymmärrystä metsäsektorin ja yhteiskunnan välillä on kehittää tulevaisuutta yhdessä. Täten viestinnästä on tullut keskeinen tekijä nykyajan metsätaloudessa. Viestintä metsään liittyvistä asioista on vieläkin tärkeämpää kuin muilla aloilla, koska tertiäärinen sektori (palvelut) ja ympäristöarvot ovat paljon tärkeämpiä kaupunkilaisväestölle kuin primäärinen metsätuotanto. Tämän tutkimuksen päätarkoitus on tuoda lisätietoutta metsäsektorin toimijoille yhteiskunnan kanssa viestimiseen. Muut tavoitteet ovat analysoida julkisen mielikuvan vaikutusta ja vaikutusta julkiseen mielikuvaan (Artikkeli I), analysoida kuinka julkinen mielipide eroaa metsäpoliittisista mielipiteistä (Artikkeli II), mallintaa sidosryhmien vaikuttamisstrategioita (Artikkeli III), ja tutkia joukkoviestimiä julkisen keskustelun tarkastelemiseksi (Artikkeli IV). Tutkimus toteutettiin useassa vaiheessa ja päämääränä oli, ettei se ole ainoastaan teoreettinen vaan perustuisi pääosin käytännön esimerkkeihin Espanjassa, Suomessa ja Euroopassa. Tässä tutkimuksessa käytetty materiaali ja metodit ovat olleet monipuolisia. Teoreettinen tarkastelu, kirjallisuuskatsaus ja tilastollinen analyysi (Artikkelit I ja II), kyselylomakkeet ja haastattelut (Artikkeli III) ja sisällön analyysimenetelmät (Artikkeli IV) ovat keskeisimmät. Yksi tulos on havainto uusien viestien levittämisen vaikeudesta yhteiskuntaan, koska toimittajat viestimissä ja opettajat kouluissa ovat yleensä olleet vastahakoisia ottamaan vastaan viestejä metsänhoitajilta (Artikkeli I). Toinen tulos on julkisen hallinnon ja yleisen mielipiteen välisen ison eron esiin nostaminen (Artikkeli II). Kolmas tulos on, että kokeneet viestintäorganisaatiot ja sektorit tultaisiin enemmissä määrin ottamaan vertailutasoksi metsäsektorin toimesta (Artikkeli III). Viimeisenä tuloksena on, että metsäpaloihin liittyvät viestit tarvitsevat syvällisempää pohdintaa ja keskustelua ja niitä ei pitäisi liittää ainoastaan riski- ja hätätilannekäsitteisiin (Artikkeli IV).
Avainsanat
metsäpolitiikka;
asianajo;
yhteiskunnallinen vaikuttaminen;
ympäristöviestintä;
metsäasenteet;
joukkotiedotusvälineet
-
Fabra-Crespo,
University of Eastern Finland, School of Forest Sciences
Sähköposti
mfabracrespo@yahoo.com
Julkaistu 31.8.2015
Katselukerrat 4604
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.199 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Fabra-Crespo M., Saastamoinen O., Matero J., Mäantyranta H. (2014). Perceptions and realities: public images on forests and forestry in Finland in 1996-2012. Silva Fennica vol. 48 no. 5 article id 1140.
https://doi.org/10.14214/sf.1140
Fabra-Crespo M., Mola-Yudego B., Gritten D., Rojas-Briales E. (2011). Reflecting the divergences between forest policy and public perceptions in the Region of Valencia (East Spain). Journal of Forest Systems. 2012 21(1): 99-110.
https://doi.org/10.5424/fs/2112211-11309
Fabra-Crespo M., Rojas-Briales E. (2014). Comparative analysis on the communication and lobbying strategies of the forest owners’ associations in Europe. Journal of Forest Policy and Economics 50 (2015) 20-30.
https://doi.org/10.1016/j.forpol.2014.06.004
Fabra-Crespo M., Rojas-Briales E. (2015). Analysis of mass media news on forest issues: a case study of Spain. Journal of Forest Systems. 24 (2).
Lähetä sähköpostiin
