Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuomas Yrttimaa

Characterizing tree communities in space and time using point clouds

Yrttimaa T. (2021). Characterizing tree communities in space and time using point clouds. https://doi.org/10.14214/df.314

Tiivistelmä

Luonnonilmiöiden taustalla olevien prosessien ymmärtämiseksi tarvitaan tarkkoja havaintoja ja mittauksia. Metsäekosysteemin hierarkkisen rakenteen vuoksi sen toiminnalliset ominaisuudet määräytyvät suurelta osin puiden ja puujoukkojen toiminnallisten ominaisuuksien kautta. Siksi metsäekosysteemin toiminnallista rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia voidaan tarkastella puiden toiminnallisilla ominaisuuksilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla. Kolmiulotteiset lähikartoitusmenetelmät ovat mahdollistaneet puiden yksityiskohtaisen tarkastelun pistepilvien avulla. Tämän tutkielman tavoitteena oli kehittää pistepilvi​​menetelmiä elävien ja kaatuneiden puiden kartoitukseen sekä testata kehitettyjen menetelmien toimivuutta ja sovellettavuutta metsän rakenteen tarkasteluun boreaalisissa metsissä.

Osajulkaisuissa I–III kehitettiin pistepilvi​​menetelmiä metsän eri rakenteiden havaitsemiseen ja niiden ominaisuuksien kartoittamiseen. Kaatuneet kuolleet puunrungot pystyttiin erottamaan aluskasvillisuudesta niiden säännöllisen, sylinterimäisen geometrian avulla (I). Tasaiset ja sylinterimäiset pinnat sekä pystysuoruus olivat toisaalta ominaisuuksia, joiden perusteella elävien puiden rungot voitiin erottaa lehdistä ja oksista (II). Näiden menetelmällisten periaatteiden pätevyys sekä niihin perustuvien pistepilvimenetelmien toimivuus testattiin rakenteellisesti vaihtelevissa boreaalisissa metsissä.

Osajulkaisuissa II–V tutkittiin kehitettyjen pistepilvimenetelmien sovellettavuutta puiden ja puujoukkojen tarkasteluun sekä niissä tapahtuvien muutosten havaitsemiseen. Metsikön rakenteellisen monimuotoisuuden havaittiin olevan tärkein puun tarkastelun tarkkuuteen vaikuttavista tekijöistä (II). Väitöskirjassa kehitetyn pistepilvimenetelmän havaittiin toimivan parhaiten tasarakenteisissa metsissä. Puuston rakenteen vaikutusta kyseisen pistepilvimenetelmän tarkkuuteen tutkittiin tarkemmin kontrolloiduissa olosuhteissa harvennuskokeiden avulla (III). Niissä harvennusvoimakkuuden havaittiin olevan merkittävämpi tarkkuuteen vaikuttava tekijä kuin harvennustapa (ts. yläharvennus, alaharvennus ja systemaattinen harvennus). Latvuston yläpuolelta kerätyn ilmakuvapistepilven yhdistäminen maastolaserkeilauspistepilveen paransi puiden ja puujoukkojen pituusominaisuuksien tarkastelun tarkkuutta pelkkään maastolaserkeilauspistepilveen perustuvaan menetelmään verrattuna (IV). Lopuksi havaittiin, että viiden vuoden tarkastelujakson aikana puiden ja puujoukkojen rakenteissa tapahtuneita keskimääräisiä muutoksia pystyttiin mittaamaan kahden eri ajankohdan maastolaserkeilauksella (V).

Tämän tutkielman tulokset parantavat tietämystä pistepilvimenetelmien sovellettavuudesta puiden ja puujoukkojen ominaisuuksien sekä niissä tapahtuvien muutosten tarkasteluun. Metsäympäristön yksityiskohtainen kolmiulotteinen mallinnus pistepilvien avulla parantaa puun ominaisuuksien tarkastelua, kun puiden kasvua ja puujoukkojen dynamiikkaa voidaan havainnoida entistä tarkemmin. Tämän tutkielman perusteella metsistä kerättyjen pistepilvien ja niitä hyödyntävien analyysimenetelmien avulla voidaan siis ymmärtää metsäekosysteemejä ja niitä muokkaavia prosesseja paremmin.

Avainsanat
LiDAR; maastolaserkeilaus; lähikartoitus; pistepilven prosessointi; metsien kartoitus

Tekijä
  • Yrttimaa, University of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Forest Sciences Sähköposti tuomas.yrttimaa@uef.fi (sähköposti)

Julkaistu 23.4.2021

Katselukerrat 10054

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.314 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Yrttimaa T, Saarinen N, Luoma V, Tanhuanpää T, Kankare V, Liang X, Hyyppä J, Holopainen M, Vastaranta M (2019) Detecting and characterizing downed dead wood using terrestrial laser scanning. ISPRS J Photogramm 151: 76–90.

https://doi.org/10.1016/j.isprsjprs.2019.03.007

Yrttimaa T, Saarinen N, Kankare V, Liang X, Hyyppä J, Holopainen M, Vastaranta M (2019) Investigating the feasibility of multi-scan terrestrial laser scanning to characterize tree communities in southern boreal forests. Remote Sens 11, article id 1423.

https://doi.org/10.3390/rs11121423

Yrttimaa T, Saarinen N, Kankare V, Hynynen J, Huuskonen S, Holopainen M, Hyyppä J, Vastaranta M (2020) Performance of terrestrial laser scanning to characterize managed Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands is dependent on forest structural variation. ISPRS J Photogramm 168: 277–287.

https://doi.org/10.1016/j.isprsjprs.2020.08.017

Yrttimaa T, Saarinen N, Kankare V, Viljanen N, Hynynen J, Huuskonen S, Holopainen M, Hyyppä J, Honkavaara E, Vastaranta M (2020) Multisensorial Close-Range Sensing Generates Benefits for Characterization of Managed Scots Pine (Pinus sylvestris L.) Stands. ISPRS Int J Geo-Inf 9, article id 309.

https://doi.org/10.3390/ijgi9050309

Yrttimaa T, Luoma V, Saarinen N, Kankare V, Junttila S, Holopainen M, Hyyppä J, Vastaranta M (2020) Structural changes in boreal forests can be quantified using terrestrial laser scanning. Remote Sens 12, article id 2672.

https://doi.org/10.3390/rs12172672


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vihervuori L., (2015) Ecological interactions between herbivores and s.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 196 artikkeli 1981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haapanen R., (2014) Feature extraction and selection in remote sensi.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 181 artikkeli 1963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vanhanen H., (2008) Invasive insects in Europe - the role of climate.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 57 artikkeli 1839 (poista) | Muokkaa kommenttia
Xu Q., (2014) Calibration of the tree size distributions by co.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 182 artikkeli 1964 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemi M., (2016) Animal-vehicle collisions – from knowledge to mi.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 213 artikkeli 1996 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasurinen V., (2016) Linking water and carbon cycles: modeling latent.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 215 artikkeli 1999 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpunen H., (2015) Activity-based costing method in forest industry.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 203 artikkeli 1989 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula S., (2011) European aspen and hybrid aspen under changing e.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 116 artikkeli 1901 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vartiamäki H., (2009) The efficacy and potential risks of controlling .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 93 artikkeli 1876 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lukkarinen A., (2013) Growth rhythm, height growth and survival of Rus.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 160 artikkeli 1944 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindfors L., (2017) Low apoplastic water potential in trees - dehydr.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 235 artikkeli 7006 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yrttimaa T., (2021) Characterizing tree communities in space and tim.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 314 artikkeli 10556 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset