Conditions for cooperative forest management on Capercaillie (Tetrao urogallus L.) lekking sites in Finland
Ikonen P. (2023). Conditions for cooperative forest management on Capercaillie (Tetrao urogallus L.) lekking sites in Finland. https://doi.org/10.14214/df.339
Tiivistelmä
Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat lähes 60 % metsäpinta-alasta. Yksityistilan keskikoko on 30 hehtaarin luokkaa. Moni metsänomistajista lukeutuu monitavoitteisiin omistajiin, joilla on puuntuotannon ohella virkistykseen, monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyviä tavoitteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, kuinka tilanrajat ylittävän riistametsänhoidon konsepti vastaanotettaisiin Suomessa, ja millaiset seikat ja mekanismit voisivat vaikuttaa konseptin jalkauttamiseen käytännössä. Riistametsänhoito on valikoima metsänhoitotoimenpiteitä, jolla pyritään säilyttämään metsäkanalintujen, kuten laajasti arvostetun metson (Tetrao urogallus L.), elinympäristöt talousmetsissä. Metson soidinpaikat ovat laajoja (voivat ulottua jopa 20 hehtaarin alalle) ja teoriassa sijoittua useamman yksityisen tilan alueelle. Riistametsänhoidon soveltaminen soidinpaikoilla voisi parantaa soidinpaikkojen kytkeytyneisyyttä ja laatua, mutta edellyttäisi naapurimetsänomistajien yhteistyötä. Metsänomistajien avoimuudesta riistametsänhoitoa tai metsänhoitoyhteistyötä kohtaan ei ole kuitenkaan ollut tietoa.
Tutkimus koostuu kahdesta kaksinkertaiseen otantaan perustuvasta kyselytutkimuksesta, jotka sisälsivät yhteensä kolme kyselyä (kaksi metsänomistajille, yksi metsäammattilaisille) sekä laadullisesta metsänomistajien haastattelututkimuksesta. Yhdessä tutkimukset kuvaavat tämänhetkistä riistametsänhoidon ja metsänhoitoyhteistyön toteutusta, metsänomistajien uskomuksia tilanrajat ylittävästä riistametsänhoidosta soidinpaikoilla, ja metsänomistajien valmiutta osallistua vastaavaan metsänhoitoyhteistyöhön. Tulokset viittasivat, että metsänomistajat hyväksyvät riistametsänhoidon menetelmät enenevässä määrin ja metsänhoitoyhteistyö herättää heissä kiinnostusta. Metsänomistajien itsenäisyys, normit ja palveluiden kohtaamattomuus, sekä metsänomistajien välisen kommunikaation vähäisyys voivat kuitenkin hidastaa metsänomistajien mielenkiintoa osallistua tilanrajat ylittävään yhteistyöhön. Tulokset korostivat myös, että metsänomistajien päätöksenteko-oikeuden ja valinnanvapauden tulisi näkyä myös yhteistyössä. Yhteistyömallit, joita edistetään samanlaisia tavoitteita omaavien metsänomistajien välisen yhteistoiminnan kautta, voisivat tuottaa optimaalisimman metsänhoitoratkaisun metson laajoilla metsäelinympäristöillä.
Avainsanat
metsänhoito;
elinympäristö;
yhteistyö;
metsänomistaja;
riista
- Ikonen, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences Sähköposti piia.ikonen@uef.fi
Julkaistu 3.3.2023
Katselukerrat 2903
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.339 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Ikonen P, Rantala M, Miettinen J, Kuittinen S, Hujala T, Mehtätalo L, Pappinen A. (2020). Grounds for improving the implementation of game-oriented forest management – a double sampling survey of Finnish forest owners and
professionals. Forest Policy and Economics 119, article id 1002266.
https://doi.org/10.1016/j.forpol.2020.102266
Ikonen P, Miettinen J, Haara A, Matala J, Hujala T, Mehtätalo L, Pappinen A. (2022) Does cooperation between Finnish forest owners increase their interest in capercaillie (Tetrao urogallus) lekking site management? Society and Natural Resources 35(11): 1189–1205.
https://doi.org/10.1080/08941920.2022.2101081
Ikonen P, Miettinen J, Luoma, M, Pellikka J, Pappinen A (2022) Beliefs of forest owners toward cooperative capercaillie lekking site management operations: a pilot study. Human dimensions of Wildlife.
