Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.
 

Zeng Hongcheng

Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges: A GIS-based integrated models approach

Hongcheng Z. (2006). Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges: A GIS-based integrated models approach. https://doi.org/10.14214/df.16

Tiivistelmä

Tämän työn tavoitteena oli tutkia miten avohakkuut vaikuttavat metsäaluetasolla tuulisuuteen ja tuulituhojen esiintymisriskiin avohakkuualojen reunametsissä. Tätä varten GIS-ympäristöön integroitiin tuulikenttää, mekanistista tuulituhoriskiä ja metsän kasvua simuloivat mallit (osatyöt III-IV). Lisäksi käytettiin hyväksi heurestista optimointia pyrittäessä optimoimaan metsänkäsittelyä (uusien avohakkuualojen ajallinen ja spatiaalinen esiintyminen) metsäaluetasolla siten, että asetettujen hakkuutavoitteiden lisäksi pyrittiin samanaikaisesti ottamaan huomioon uusista hakkuista aiheutuva tuulituhoriski.

Integroitua mallinnusta hyväksi käyttäen tutkittiin Keski-Suomessa sijaitsevalla mallimetsäalueella lisäävätkö avohakkuut metsäaluetasolla tuulisuutta paikallisesti ja/tai keskimäärin (osatyö I) ja vaikuttaako nämä mahdolliset muutokset välittömästi hakkuiden jälkeen (osatyö II) ja/tai pidemmän ajan kuluessa tuulituhoriskeihin avohakkuualojen reunametsissä (osatyö III). Em. yhteydessä verrattiin nykyistä metsäaluetta siellä olevine aukkoineen (vaihtoehto I) tilanteisiin joissa toisessa oli hakattu aukoksi kaikki metsiköt jotka täyttivät nykyisin voimassa olevat metsänhoitosuositusten mukaiset uudistamiskriteerit (vaihtoehto II) ja toisessa oli hakattu kaikki yli 100 vuotta vanhat metsiköt vastaavasti (vaihtoehto III). Tuulituhoriskin arvioinnissa tarkasteltiin tuhoille alttiiden metsiköiden määrää, niiden pinta-alaa ja tuhoille alttiiden metsänreunojen kokonaispituutta erilaisilla tuulennopeuksilla ja niiden todennäköisyyksillä (osatyöt II-IV).

Työn tuloksena saatiin selville, että keskimääräinen tuulen nopeus ei merkittävästi muuttunut metsäaluetasolla, vaikka tehtiin huomattavankin intensiivistä aukkohakkuuta (osatyö I). Toisaalta paikallisesti tuulennopeus kasvoi, kuten odottaa saattoi. Lyhyellä tähtäimellä metsäaluetasolla tuulituhoriski (eli alttiiden metsiköiden määrä ja pinta-ala sekä alttiiden metsänreunojen pituus) jopa väheni (vaihtoehto II), kun intensiivisten aukkohakkuiden myötä hakattiin kaikki riskialttiimmat vanhat metsät. Toisaalta, kun hakattiin vain yli 100 vuotta vanhat uudistuskypsät metsiköt, tällöin uudet avohakkuut altistivat muita metsiköitä tuulituhoriskeille ja metsäaluetasolla riskit jopa lisääntyivät (vaihtoehto II). Tarkasteltaessa tuulituhoriskiä pidemmällä aikajänteellä eli 20 vuoden kuluessa em. hakkuista, III. vaihtoehdossa oli keskimäärin vain 7 % vähemmän alttiita metsänreunoja verrattuna II. Vaihtoehtoon (jossa kerralla hakatun puuston määrä oli huomattavasti suurempi).

Jos tavoitteena oli ylläpitää säännöllistä ja tietyn suuruista puun myyntiä (esim. 10 vuoden välein), tämä vaikutti aukkohakkuiden ajalliseen vaihteluun ja spatiaaliseen sijoittumiseen 30 vuoden tarkastelujaksolla sekä rajoitti mahdollisuutta minimoida tuulituhoriskejä metsäalueella (osatyö IV). Toisaalta tuulituhoriskiä voitiin vähentää metsäaluetasolla avohakkuiden järkevällä keskittämisellä ja välttämällä niiden sijoittamista sellaisten varttuneiden metsiköiden naapureiksi, joiden tuhoriski olisi suuri.

Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa esitetty integroitu tuulituhoriskin mallintamislähestymistapa voi auttaa metsänhoidossa ja metsäsuunnittelussa ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsänkäsittelyn vaikutukset tuulituhoriskeihin sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä ja sekä paikallisesti että metsäaluetasolla.

Avainsanat
tuuli; tuulituhoriski; riskin hallinta; metsän kasvu; metsänhoito; metsätalouden suunnittelu; optimointi; metsän hakkuut; tuuli-ilmasto

Julkaistu 7.4.2006

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.16 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Osajulkaisut

Venäläinen, A., Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Strandman, H., Wang, K. & Kellomäki, S. 2004. Simulations of the influence of forest management on wind climate on a regional scale. Agricultural and Forest Meteorology 123: 149-158.

https://doi.org/10.1016/j.agrformet.2003.12.005

Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Venäläinen, A., Strandman, H., Kellomäki, S. & Wang, K. 2004. Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges. Forest Ecology and Management 203: 77-88.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2004.07.057

Zeng, H., Peltola, H., Talkkari, A., Strandman, H., Venäläinen, A., Wang, K. & Kellomäki, S. 2006. Simulations of the influence of clear-cuttings on the risk of wind damage on a regional scale over a 20 year period. (Manuscript in review).

Zeng, H., Pukkala, T. & Peltola, H. 2006. The use of heuristic optimization in risk management of wind damage in forest planning. (Manuscript in review).


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Senko S. (2021) Nordic forest solutions as an opportunity to ref.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 320 article id 10645
Njoghomi E.E. (2021) Tree growth dynamics and ecological recovery in .. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 313 article id 10554
Parkatti V.-P. (2021) On the economics of continuous cover and rotatio.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 312 article id 10647
Parkatti V.-P. (2021) On the economics of continuous cover and rotatio.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 312 article id 10647
Assmuth A. (2020) Economics of carbon storage in heterogeneous for.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 304 article id 10464
Assmuth A. (2020) Economics of carbon storage in heterogeneous for.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 304 article id 10464
Miettinen J. (2020) Essays on optimal forest management and water pr.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 296 article id 10388
Pyörälä J. (2020) Assessing wood properties in standing timber wit.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 295 article id 10368
Rämö J. (2017) On the economics of continuous cover forestry Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 245 article id 9900
Laine T. (2017) Mechanized tree planting in Finland and improvin.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 239 article id 7700
Uotila K. (2017) Optimization of early cleaning and precommercial.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 231 article id 2014
Pippuri I. (2015) Airborne laser scanning based forest inventory f.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 193 article id 1980
Torssonen P. (2015) Potential of forest biomass production and utili.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 192 article id 1976
Vilén T. (2015) Effects of changes in land-use, age-structure an.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 188 article id 1972
Karttunen K. (2015) Added-value innovation of forest biomass supply .. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 186 article id 1968
Kankaanhuhta V. (2014) Quality management of forest regeneration activi.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 174 article id 1956
Routa J. (2011) Effects of forest management on sustainability o.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 123 article id 1906
Alam A. (2011) Effects of forest management and climate change .. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 117 article id 1902
Räisänen T. (2008) Impacts of climate change and forest management .. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 72 article id 1857
Garcia-Gonzalo J. (2007) Effects of management on timber production and c.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 42 article id 1824
Hongcheng Z. (2006) Influence of clear-cutting on the risk of wind d.. Dissertationes Forestales vol. 2006 no. 16 article id 1799