Multiplication of hybrid aspen (Populus tremula L. x P. tremuloides Michx.) from cuttings
Niina S. (2006). Multiplication of hybrid aspen (Populus tremula L. x P. tremuloides Michx.) from cuttings. https://doi.org/10.14214/df.33
Tiivistelmä
Paperiteollisuuden viime vuosien kiinnostus nopeakasvuisen hybridihaavan (Populus tremula L. x P. tremuloides Michx.) hienopaperin valmistukseen soveltuvaa puuainesta kohtaan on luonut tarpeen kotimaiselle haavan viljelyn lisäämiselle ja taimituotannon kehittelylle. Hybridihaapayksilöiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja puuaineen ominaisuuksissa ja vain osa puista täyttää paperiteollisuuden laatuvaatimukset. Hybridihaapaa voidaan lisätä sekä suvullisesti (siemenet) että kasvullisesti (esim. pistokkaat), mutta vain kasvullisesti lisäämällä saadaan tuotettua täysin emonsa kaltaisia ja paperinvalmistuksen kriteerit täyttäviä taimia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tehokas ja yksinkertainen kasvullinen pistokasmenetelmä, jonka avulla voidaan laajassa mittakaavassa tuottaa hybridihaavan taimia metsänviljelyyn. Erityisesti tutkittiin fysiologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat pistokkaiden regeneraatiokykyyn, ja voidaanko näitä tekijöitä manipuloida erilaisilla käsittelyillä ja kasvatusolosuhteilla. Myös kloonien välisiä eroja pistokaslisäyksen tehokkuudessa tutkittiin. Tulosten mukaan taimien lisäyskerroin juuripistokasmenetelmällä on huomattavasti versopistokasmenetelmää korkeampi. Juuripistokasmenetelmällä kaksivuotiaasta kantataimesta saadaan kloonista riippuen tuotettua 81−207 tainta. Versopistokasmenetelmällä taimia saadaan yhdestä kantataimesta vain 1−8 tainta vuodessa. Käytännössä kaikki haavan juuriston osat soveltuvat pistokasmateriaaliksi. Suositeltavia ovat kuitenkin halkaisijaltaan alle yhden cm juuripistokkaat, sillä juurtumiskyky heikkeni pistokkaiden halkaisijan kasvaessa. Pohjalämmön käyttö juuripistokkaiden kasvatuksessa paransi versoontumista ja juurtumista sekä nopeutti versoontumista. Pistokkaiden versoontuminen valossa oli nopeampaa, mutta toisaalta ne juurtuivat paremmin pimeässä. Kloonien välinen vaihtelu oli huomattavaa. Vaikka hybridihaavan kloonivalintaan vaikuttavat pääasiassa kuituominaisuudet ja kasvunopeus, tehokas kasvullinen lisäyskyky on kuitenkin välttämätön ominaisuus. Kloonivalintaa kaupallista massalisäystä varten helpottaa se, että parhaiten versoontuneet kloonit myös juurtuivat tehokkaimmin. Laajan mittakaavan lisäykseen on tärkeää valita klooneja, joiden pistokastuotto on suuri. Taimien tuotantokustannusten suhteen on vielä tärkeämpää, että saaduilla pistokkailla on erinomainen regeneraatiokyky.
Avainsanat
kasvullinen lisäys;
regeneraatiokyky;
versopistokasmenetelmä;
juuripistokasmenetelmä
-
Niina,
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Sähköposti
niina.stenvall@metla.fi
Julkaistu 30.11.2006
Katselukerrat 8042
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.33 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Yu, Q., Mäntylä, N. & Salonen M. 2001. Rooting of hybrid clones of Populus tremula L. x P. tremuloides Michx. by stem cuttings derived from micropropagated plants. Scandinavian Journal of Forest Research 16: 238-245.
https://doi.org/10.1080/02827580120852
Stenvall, N., Haapala, T. & Pulkkinen, P. 2004. Effect of genotype, age and treatment of stock plants on propagation of hybrid aspen (Populus tremula x Populus tremuloides) by root cuttings. Scandinavian Journal of Forest Research 19: 303–311.
https://doi.org/10.1080/02827580410024115
Stenvall, N., Haapala, T. & Pulkkinen, P. 2006. The role of a root cutting´s diameter and location on the regeneration ability of hybrid aspen. Forest Ecology and Management 237(1–3): 150–155.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2006.09.040
Stenvall, N., Aarlahti, S., Haapala, T. & Pulkkinen, P. 2005. The effect of soil temperature and light on sprouting and rooting of root cuttings of hybrid aspen clones. Canadian Journal of Forest Research 35: 2671–2678.
https://doi.org/10.1139/X05-183
Stenvall, N., Piisilä, M. & Pulkkinen, P. 2009. Seasonal fluctuation of root carbohydrates in hybrid aspen clones and its relationship to the sprouting efficiency of root cuttings. Canadian Journal of Forest Research 39(8): 1531–1537.
Lähetä sähköpostiin
