Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Saija Huuskonen

Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja ensiharvennus

Huuskonen S. (2008). Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja ensiharvennus. https://doi.org/10.14214/df.62

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan metsikön sijainnin, kasvupaikan, syntytavan ja taimikonhoidon vaikutusta nuorten tasaisten ja puhtaiden männiköiden metsänhoidolliseen tilaan ja kehitykseen. Lisäksi työssä arvioidaan ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden tuotos- ja tuottovaikutuksia aina kiertoajan loppuun asti. Nuorten männiköiden tiheys, ulkoinen laatu ja metsikkötason kasvumallien laadinta perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen talousmetsien taimikoiden inventointikokeisiin (TINKA) (kolme mittauskertaa, 192 metsikköä). Taimikonhoidon vaikutus metsikön kehitykseen pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen järjestettyihin taimikkokokeisiin (13 metsikköä, 169 koealaa). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus metsikön tuotokseen ja tuottoon perustuu Metsähallituksen 27 ensiharvennusmetsikön mittauksiin ja metsikön jatkokehityksen ennusteisiin MOTTI-ohjelmistolla. Työ koostuu neljästä osajulkaisusta ja niiden yhdistelmästä. Tutkimuksessa laadittiin koko maan kattavat metsikkötason kasvumallit, joilla pystytään kuvaamaan luotettavasti nuorten, kasvatuskelpoisten mäntyjen kehitys ensiharvennusvaiheeseen saakka. Nuorten, 1970–1980-luvulla perustettujen, männiköiden tiheys on kohtalaisen alhainen. Lisäksi nuorissa männiköissä on paljon ulkoisia laatuvikoja. Heikko laatu yhdistettynä kohtalaisen alhaiseen tiheyteen johtaa laatuharvennustarpeeseen, mikäli halutaan kasvattaa laatupuuta. Pohjois-Suomessa metsikön valtapuista vain 20 % on hyvälaatuisia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälaatuisia valtapuita ei ole tarpeeksi kasvatettavaksi kiertoajan loppuun asti. Aikainen ja lievä taimikonhoito (valtapituus 3 metriä, tiheys 3000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen) lisää ensiharvennuskertymää 40 % verrattuna myöhäiseen ja voimakkaampaan taimikonhoitoon (valtapituus 7 metriä, tiheys 2000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen). Taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutusta ensiharvennuksen ainespuukertymään voidaan tarkastella työssä laadituilla malleilla käytännön metsäsuunnittelutilanteissa. Ensiharvennuksen ainespuukertymä kaksinkertaistuu, kun ensiharvennusta viivästetään 12 metrin valtapituusvaiheesta 16 metrin valtapituusvaiheeseen tai vastaavasti 10 vuodella. Ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella lisää ensiharvennuksen kantorahatuloja 65 % (330 €/ha, 4 %:n laskentakorkokannalla). Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät heikennä ensiharvennuksen viivästämisen kannattavuutta hoidetuissa nuorissa metsissä. Ensiharvennuksen viivästäminen edellyttää, että taimikonhoito on tehty ajallaan eikä metsikön laatunäkökohtiin tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Ensiharvennuksen viivästämisellä 10 vuodella ei ole merkittävää vaikutusta koko kiertoajan tuotokseen (m3/ha) tai kantorahatulojen nykyarvoon (€/ha) 0–4 %:n laskentakorkokannoilla.

Avainsanat
taimikonhoito; mänty; <em>Pinus sylvestris</em>; ensiharvennus; kasvu ja tuotos; metsikkötason kasvumalli

Tekijä
  • Huuskonen, Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos Sähköposti saija.huuskonen@helsinki.fi (sähköposti)

Julkaistu 9.4.2008

Katselukerrat 9051

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.62 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Huuskonen, S., Hynynen, J. & Ojansuu, R. 2008. Stand characteristics and external quality of young Scots pine stands in Finland. Silva Fennica 42(3): 397–412.

https://doi.org/10.14214/sf.245

Huuskonen, S. & Miina, J. 2006. Stand-level growth models for young Scots pine stands in Finland. Forest Ecology and Management 241: 49–61.

https://doi.org/10.1016/j.foreco.2006.12.024

Huuskonen, S. & Hynynen, J. 2006. Timing and intensity of precommercial thinning and their effects on the first commercial thinning in Scots pine stands. Silva Fennica 40(4): 645–662.

https://doi.org/10.14214/sf.320

Huuskonen, S. & Ahtikoski, A. 2005. Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja 2/2005: 99–115.

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff05/ff052099.pdf


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vihervuori L., (2015) Ecological interactions between herbivores and s.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 196 artikkeli 1981 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haapanen R., (2014) Feature extraction and selection in remote sensi.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 181 artikkeli 1963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vanhanen H., (2008) Invasive insects in Europe - the role of climate.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 57 artikkeli 1839 (poista) | Muokkaa kommenttia
Xu Q., (2014) Calibration of the tree size distributions by co.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 182 artikkeli 1964 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemi M., (2016) Animal-vehicle collisions – from knowledge to mi.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 213 artikkeli 1996 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasurinen V., (2016) Linking water and carbon cycles: modeling latent.. Dissertationes Forestales vol. 2016 no. 215 artikkeli 1999 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpunen H., (2015) Activity-based costing method in forest industry.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 203 artikkeli 1989 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula S., (2011) European aspen and hybrid aspen under changing e.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 116 artikkeli 1901 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vartiamäki H., (2009) The efficacy and potential risks of controlling .. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 93 artikkeli 1876 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lukkarinen A., (2013) Growth rhythm, height growth and survival of Rus.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 160 artikkeli 1944 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindfors L., (2017) Low apoplastic water potential in trees - dehydr.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 235 artikkeli 7006 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yrttimaa T., (2021) Characterizing tree communities in space and tim.. Dissertationes Forestales vol. 2021 no. 314 artikkeli 10556 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sironen S., (2009) Estimating individual tree growth using non-para.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 94 artikkeli 1877 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wang B., (2017) Responses of temporal and spatial variation in s.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 236 artikkeli 7689 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalliokoski T., (2011) Root system traits of Norway spruce, Scots pine,.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 121 artikkeli 1907 (poista) | Muokkaa kommenttia
Möttönen V., (2005) Variation of colour and selected physical and me.. Dissertationes Forestales vol. 2005 no. 13 artikkeli 1796 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lepilin D., (2023) Impacts of thinning activities on boreal peatlan.. Dissertationes Forestales vol. 2023 no. 346 artikkeli 23013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hautala H., (2008) Disturbance in boreal spruce forest – immediate .. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 74 artikkeli 1856 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kashif M., (2019) Mycoviruses infecting the forest pathogen Het.. Dissertationes Forestales vol. 2019 no. 271 artikkeli 10156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset
Huuskonen S., (2008) Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja e.. Dissertationes Forestales vol. 2008 no. 62 artikkeli 1844