Airborne laser scanning based identification and interpretation on ecologically important old-growth forest habitats in natural conservation areas
Vehmas M. (2011). Airborne laser scanning based identification and interpretation on ecologically important old-growth forest habitats in natural conservation areas. https://doi.org/10.14214/df.120
Tiivistelmä
Suojelualueiden ekologisesti tärkeiden vanhojen metsien elinympäristöjen tunnistus ja tulkinta laserkeilauksen avulla Viimeisten vuosikymmenien aikana laaja-alaisten metsäalueiden inventointiin tarkoitetut tarkat ja kustannustehokkaat kaukokartoitusmenetelmät ovat kehittyneet nopeasti. Etenkin laserkeilausaineiston käyttö on osoittautunut tehokkaaksi suuralueiden inventointiin. Laserkeilain muodostaa kolmiulotteisen aineiston metsärakenteesta ja aineiston analysointi tuottaa hyvällä tarkkuudella perinteisiä metsikkötunnuksia (esim. puuston tilavuus hehtaaria kohti). Menetelmää käytetään metsikkökuviotasolla operationaalisesti jo monissa maissa. Tutkimukseni keskittyy muutamaan ekologisesti tärkeään ominaisuuteen (mm. suuret haavat, lehdot ja pienaukot) ja testaa laserkeilauksen mahdollisuuksia avustaa biodiversiteettitunnusten inventointimenetelmiä. Aineistona tutkimuksessani on Kolin kansallispuistosta 274 täysi-ikäistä metsikkökuviota, jotka kuuluvat viiteen eri kasvillisuusluokkaan. Tutkimuksessani selvitettiin tutkittavien biodiversitettitunnusten spatiaalisia ja temporaalisia muutoksia. Haapajatkumoa tutkittiin käyttäen useita eri aineistotyyppejä. Suuria haapoja on esiintynyt kolmasosassa Kolin kansallispuiston vanhoista metsistä koko tutkimusajanjakson (1910-2004) ajan, joka osoittaa että haapa pystyy säilymään myös vanhoissa metsissä. Laserkeilain aineiston avulla selvitettiin lehtokuvioiden tunnistamista. Laserkeilainaineiston avulla lehdot pystyttiin tunnistamaan 88.9% tarkkuudella vähemmän ravinteikkaimmista kasvupaikoista. Tämä perustuu pääasiassa kasvillisuuden vertikaaliseen vaihteluun, joka on lehtojen yksi tunnusomainen piirre. Paras luokitus tarkkuus kaikille metsätyypeille oli 58%. Laserkeilauksen avulla toteutetussa pienaukkotutkimuksessani löysin selviä eroja pienaukkojen sisällön rakenteissa käsiteltyjen ja luonnontilaisten metsien välillä. Lisäksi kasvillisuuden tiheys ja maalahopuun olemassaolo pienaukoissa ovat määriteltävissä laserkeilainaineiston avulla. Laaja-alaisten metsien inventoinnissa laserkeilausaineiston tulkinta on osoittautunut käytännölliseksi menetelmäksi myös tulkittaessa eräiden ekologisesti tärkeiden vanhojen metsien tunnuksia.
Avainsanat
metsäinventointi;
boreaalinen metsä;
Pienaukko;
Lehto;
Populus tremula;
Kasvillisuus
-
Vehmas,
University of Eastern Finland, School of Forest Sciences
Sähköposti
mikko.vehmas@uef.fi
Julkaistu 10.5.2011
Katselukerrat 4768
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.120 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Vehmas, M., Kouki, J. and Eerikäinen, K. 2009. Long-term spatio-temporal dynamics and historical continuity of European aspen (Populus tremula L.) stands in the Koli National Park, Eastern Finland. Forestry 82(2), 135-148.
https://doi.org/10.1093/forestry/cpn044
Vehmas, M., Peuhkurinen, J., Eerikäinen, K., Packalén, P. and Maltamo, M. 2009. Identification of boreal forest stands with high herbaceous plant diversity using airborne laser scanning. Forest Ecology and Management 257, 46-53.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2008.08.016
Vehmas, M., Eerikäinen, K., Peuhkurinen, J., Packalén, P. and Maltamo, M. 2011. Airborne laser scanning for the site type identification of mature boreal forest stands. Remote Sensing 3, 100-116.
https://doi.org/10.3390/rs3010100
Vehmas, M., Packalén, P., Maltamo, M. and Eerikäinen, K. 2011. Using airborne laser scanning data for detecting canopy gaps and their understorey type in mature boreal forest. Annals of Forest Science. In Press.
