Developing decision support in participatory strategic forest planning in Metsähallitus
Hiltunen V. (2012). Developing decision support in participatory strategic forest planning in Metsähallitus. https://doi.org/10.14214/df.141
Tiivistelmä
Päätöstuen kehittäminen Metsähallituksen osallistavassa strategisessa metsäsuunnittelussa Strateginen metsäsuunnittelu toteutetaan Metsähallituksessa alueellisina hankkeina. Sidosryhmien edustajista koostuva yhteistyöryhmä on mukana työssä koko hankkeen ajan. Ryhmä ottaa kantaa kaikkiin keskeisiin asioihin ja esittää työn loppuvaiheissa Metsähallitukselle suosituksensa alueen luonnonvarojen käytön strategiaksi. Ryhmän työskentely tapahtuu lähinnä asioiden esittelyn, keskustelujen ja neuvottelujen muodossa. Myös numeerisia päätöstukimenetelmiä, kuten analyyttistä hierarkiaprosessia (AHP) ja vuorovaikutteista päätösanalyysiä (IDA) on käytetty ryhmätyön tukena. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli kehittää luonnonvarasuunnittelun päätöstukea, erityisesti yhteistyöryhmän työskentelyn tueksi. Väitöskirjassa tutkittiin suoran kokonaisvaltaisen arvottamisen ja äänestysmenetelmien käyttöä suunnitelmavaihtoehtojen arvottamisessa. Lisäksi tutkittiin äänestysmenetelmien ja vuorovaikutteisen päätösanalyysin yhteiskäyttöä sekä MESTA päätöstukityökalun käyttöä vaihtojen arvioimisessa. Nämä osatutkimukset kytkettiin käynnissä oleviin luonnonvarasuunnittelun hankkeisiin. Edellä mainittujen ohella arvioitiin mitä vaikutuksia ylhäältä-alas suunnittelun lähestymistavalla olisi metsien käytön tehokkuuteen koko Metsähallituksen tasolla verrattuna nykyiseen alhaalta-ylös lähestymistapaan, ja ylhäältä-alas tulosten hyväksyttävyyttä aluetasolla. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin olemassa olevia suunnitelma-aineistoja. Väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että ryhmätyön päätöstukea tulisi käyttää joustavasti. Metsähallituksen osallistavan suunnittelun ympäristössä korostuvat sovellettavien menetelmien ymmärrettävyys, helppokäyttöisyys ja tulosten jäljitettävyys. Ratkaisu voidaan usein löytää äänestysmenetelmien avulla. Ne ovat helppoja ymmärtää ja käyttää, ja niissä riittää esim. järjestysasteikollinen preferenssitieto. Approval voting (AV) osoittautui käyttökelpoiseksi kriteereiden valinnassa, Borda count- menetelmä tavoitekartoituksessa ja multicriteria approval (MA) vaihtoehtojen arvioinnissa. Tarvittaessa analyysejä voidaan syventää esim. IDAn kaltaisilla suhdeasteikollisilla menetelmillä. Kun IDAta käytettiin äänestysmenetelmien jälkeen, myös se osoittautui melko helpoksi ymmärtää ja käyttää. Myös MESTAn käyttö tuki ryhmän päätöksentekoa. Sen sijaan vaihtoehtojen suora kokonaisvaltainen arvottaminen ei edistänyt ryhmän päätöksentekoa. Hierarkkiset analyysit osoittivat, että nykyinen alueellisiin ratkaisuihin perustuva metsävarojen käyttö ei ole tehokkainta koko Metsähallituksen tasolla. Jos vuorovaikutusta Metsähallitus tason ja alueiden välillä halutaan lisätä, strategista suunnitteluprosessia pitää kehittää.
Avainsanat
metsäsuunnittelu;
päätöstuki;
osallistaminen;
äänestysmenetelmät
Julkaistu 30.3.2012
Katselukerrat 3791
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.141 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Hiltunen, V., Kangas, J., Pykäläinen, J., 2008. Voting methods in strategic forest planning -experiences from Metsähallitus. Forest Policy and Economics 10: 117–127.
Pykäläinen, J., Hiltunen, V., Leskinen, P., 2007. Complementary use of voting methods and interactive utility analysis in participatory strategic forest planning: experiences gained from western Finland. Canadian Journal of Forest Research 37: 853–865.
Hiltunen, V., Kurttila, M., Leskinen, P., Pasanen, K., Pykäläinen, J. 2009. Mesta: An internet-based decision-support application for participatory strategic-level natural resources planning. Forest Policy and Economics 11 (2009): 1–9.
Hiltunen, V., Kurttila, M., Pykäläinen, J. 2011. Strengthening country level guidance in natural resources planning of Metsähallitus: impacts on efficiency and acceptability of the forest use. Manuscript. 33 p.