Interactions between forest pest outbreaks and environmental characteristics in boreal forests – implications for forest management
Blomqvist M. (2025). Interactions between forest pest outbreaks and environmental characteristics in boreal forests – implications for forest management. https://doi.org/10.14214/df.363
Tiivistelmä
Tuhohyönteisten aiheuttamat häiriöt ovat lisääntyneet boreaalisissa metsissä viime vuosina. Nämä häiriöt johtuvat ensisijaisesti ihmisen aiheuttamasta monimuotoisuuden vähenemisestä, metsien heterogeenisyydestä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamista lämpötilan ja sademäärien muutoksista. Suomessa metsätuhohyönteisten esiintymistiheys on lisääntynyt ja tuhohyönteislajit ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi. Lisätietoa tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää mitkä tekijät altistavat metsiköt hyönteistuhoille.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia metsätuholaisten dynamiikkaa tarkastelemalla bioottisten ja abioottisten tekijöiden välisiä vuorovaikutuksia sekä niiden ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Väitöskirjassa keskityttiin kahteen taloudellisesti merkittävään hyönteistuholaislajiin: pilkkumäntypistiäiseen (Diprion pini L.) ja kirjanpainajaan (Ips typographus L.). Tavoitteena oli tutkia ympäristötekijöitä, jotka altistavat metsiä hyönteisten aiheuttamille häiriöille sekä eri bioottisten ja abioottisten tekijöiden välisiä vuorovaikutuksia.
Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin miten luontaiset viholliset vaikuttavat pilkkumäntypistiäisen kotelokoppakuolemiin pitkittyneen massaesiintymän aikana. Metsän ominaisuudet, erityisesti kasvupaikan niukkaravinteisuus, näyttävät heikentävän luonnollisten vihollisten tehokkuutta. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin mitkä puusto- ja maaperä- sekä metsikön topografiaa kuvaavat tekijät selittävät pilkkumäntypistiäisen aiheuttaman männyn (Pinus sylvestris L.) neulaskadon voimakkuutta. Vakavimmat tuhot esiintyvät maanpinnanmuodoiltaan tasaisimmilla ja maaperätekijöiltään korkeampaan ravinteikkuuteen viittaavilla kasvupaikoilla. Kolmannessa tutkimuksessa mitattiin pilkkumäntypistiäisen massaesiintymän vaikutukset männyn läpimitan kasvuun ja arvioitiin siihen liittyvät taloudelliset menetykset. Selvisi, että pitkittynyt neulaskato aiheuttaa merkittäviäkin kasvutappioita ja tappiot kasvavat neulaskadon voimistuessa. Lisäksi vakavasta neulaskadosta kärsineet puut eivät toipuneet 10 vuoden tutkimusjakson aikana. Neljäs tutkimus keskittyi ympäristötekijöihin, jotka altistavat kuusikot (Picea abies (L.) Karst.) kirjanpainajalle. Suurimmat todennäköisyydet voimakkaille kirjanpainajan aiheuttamille puusto-oireille löytyvät kasvupaikoiltaan ravinteikkailta itään päin avautuvilta ja kohtalaisen jyrkiltä rinteiltä, ohuen maakerroksen tai maaperän korkean hiili/typpi -suhteen omaavilta alueilta.
Metsän eri abioottiset ja bioottiset tekijät säätelevät tuholaisten dynamiikkaa ja lisäävät alttiutta tuhohyönteisten aiheuttamille häiriöille metsässä. Väitöskirjani keskeiset havainnot tulisi ottaa huomioon metsänhoitokäytännöissä, jotta tilanteeseen voidaan sopeutua sekä hillitä hyönteisten aiheuttamien häiriöiden vaikutuksia tulevaisuudessa.
Avainsanat
kasvupaikan ravinteikkuus;
harsuuntuminen;
hyönteistuhot;
kasvutappiot;
taloudelliset tappiot;
metsikön kasvupaikkatekijät;
luontaiset viholliset;
metsikön alttius
-
Blomqvist,
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
https://orcid.org/0000-0003-2328-8839
Sähköposti
minna.blomqvist@helsinki.fi
Julkaistu 20.2.2025
Katselukerrat 132
Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.363 | Lataa PDF
Osajulkaisut
Blomqvist M, Lyytikäinen-Saarenmaa P, Kantola T, Kosunen M, Talvitie M, Holopainen M (2016). Impacts of natural enemies and stand characteristics on cocoon mortality of the pine sawfly Diprion pini in a Fennoscandian boreal forest. Silva Fennica 50(5), article id 1615.
https://doi.org/10.14214/sf.1615
Kosunen M, Kantola T, Starr M, Blomqvist M, Talvitie M, Lyytikäinen-Saarenmaa P (2016). Influence of soil and topography on defoliation intensity at an extended outbreak of the common pine sawfly (Diprion pini L.). iForest - Biogeosciences and Forestry 10: 164–171.
https://doi.org/10.3832/ifor2069-009
Blomqvist M, Lyytikäinen-Saarenmaa P, Kosunen M, Kantola T, Holopainen, M (2022). Defoliation-induced growth reduction of Pinus sylvestris L. after a prolonged outbreak of Diprion pini L.—a case study from eastern Finland. Forests 13(6), article id 839.
https://doi.org/10.3390/f13060839
Blomqvist M, Kosunen M, Starr M, Kantola T, Holopainen M, Lyytikäinen-Saarenmaa T (2018). Modelling the predisposition of Norway spruce to Ips typographus L. infestation by means of environmental factors in southern Finland. European Journal of Forest Research 137: 675–691.
