Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Seyed Rostam Mousavi Mirkala

Comparison of productivity, cost and environmental impacts of two harvesting methods in Northern Iran: short-log vs. long-log

Mousavi Mirkala S. R. (2009). Comparison of productivity, cost and environmental impacts of two harvesting methods in Northern Iran: short-log vs. long-log. https://doi.org/10.14214/df.82

Tiivistelmä

Empiirisen aika- ja tuotostutkimuksen päätavoite oli selvittää pölkkyjen pituuden vaikutusta ajanmenekkiin, tuottavuuteen ja puun korjuukustannuksiin Pohjois-Iranissa. Tutkimuksen toinen tarkoitus oli etsiä parempia puunkorjuumenetelmiä Pohjois-Iranin olosuhteisiin. Tutkimuksessa vertailtiin myös kahden eri puunkorjuumenetelmän vaikutuksia jäävään ja korjattuun puustoon. Menetelmät olivat seuraavat: short-log -menetelmässä pölkyt olivat maksimissaan 5,20 metriä pitkiä ja long-log -menetelmässä pölkkyjen minimipituus oli 7,80 metriä. Tutkimuksessa selvitettiin Stihl-moottorisahan, Timberjack 450 C juontotraktorin, etukuormaajalla varustetun Volvo 4500 BM:n ja Benz 2624 sekä 2628 kuorma-auton tuottavuutta molemmilla puunkorjuumenetelmillä. Korjuuvaurioiden inventointi ajourien varresta tehtiin linja-arvioinnilla, kun sen sijaan vaijerijuontourilta valittiin koealoja satunnaisesti. Kaatovaiheen keskimääräinen tuottavuus oli 11,6 runkoa/tehotunti keskimääräisen yksikkökustannuksen ollessa 1,2 USD/runko. Keskimääräinen prosessointituottavuus short-log -menetelmällä oli 32,5 m3/tehotunti ja long-log -menetelmällä 39,4 m3/tehotunti. Juonnon keskimääräinen tuottavuus oli 10,8 ja 11,11m3/tehotunti short-log ja long-log -menetelmällä. Kuormausvaiheen keskimääräinen tuottavuus oli short-log -menetelmällä 29,9 m3/tehotunti ja long-log -menetelmällä 38,0 m3/tehotunti. Keskimääräinen lähikuljetuksen tuottavuus oli 3,23 ja 3,71 m3/tehotunti keskimääräisen lähikuljetuksen yksikkökustannuksen ollessa 9,6 ja 8,3 USD/m3 short-log ja long-log -menetelmällä. Kuorman purkamisen keskimääräinen tuottavuus oli 144,2 ja 69,6 m3/tehotunti short-log ja long-log -menetelmillä. Tuottavuus oli suurempi long-log -menetelmällä verrattuna short-log -menetelmään ja näin ollen yksikkökustannus long-log -menetelmällä oli 1,2 USD/m3 pienempi kuin short-log -menetelmällä. Tulosten mukaan vaurioituneiden puiden osuudet vaijerijuontourilla olivat 32,2 ja 37,7 % sekä ajourilla 25,7 ja 34,9 % short-log - ja long-log -menetelmillä. Tämän tutkimuksen työvaihekohtaisten analyysien perusteella tukin pituuden vaikutus ajanmenekkiin ja tuottavuuteen juonnossa, kuormauksessa ja kaukokuljetuksessa oli samanlainen kuin aikaisemmassa tutkimuksessa Iranissa. Kuitenkin tukin pituuden vaikutus jäävään puustoon osoitti eri tuloksia kuin aiempi tutkimus Iranissa. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että tämän tutkimuksen mallit ja tulokset auttavat metsätyönjohtajia ymmärtämään paremmin tuottavuuteen ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä eri työvaiheissa, eritoten tukin pituuden merkityksen. Tuloksia voidaan hyödyntää metsätöiden uudelleen organisoinnissa ja suunnittelussa taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Avainsanat
aikatutkimus; short-log -menetelmä; long-log -menetelmä; moottorisaha; kaato; prosessointi; juonto; juontotraktori; kuormaus; ajo; kuorma-auto; purku; kuormaaja; yksikkökustannus; korjuuvauriot; Iran

Tekijä
  • Mousavi Mirkala, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences Sähköposti mousavi@cc.joensuu.fi (sähköposti)

Julkaistu 17.3.2009

Katselukerrat 7768

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.82 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Xu Q., (2014) Calibration of the tree size distributions by co.. Dissertationes Forestales vol. 2014 no. 182 artikkeli 1964 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kotivuori E., (2022) Prediction of forest attributes using airborne l.. Dissertationes Forestales vol. 2022 no. 328 artikkeli 10778 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lappalainen M., (2018) Dynamics of dissolved carbon and nitrogen in dec.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 262 artikkeli 10054 (poista) | Muokkaa kommenttia
Windisch J., (2015) Process redesign in development of forest biomas.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 189 artikkeli 1969 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kakaei Lafdani E., (2023) Biochar as a water protection tool in peatland f.. Dissertationes Forestales vol. 2023 no. 341 artikkeli 23008 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pihlainen S., (2017) On the economics of boreal Scots pine management.. Dissertationes Forestales vol. 2017 no. 246 artikkeli 9936 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hamunen K., (2013) Forest owners’ social networks – possibilities t.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 169 artikkeli 1952 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaakkurivaara T., (2018) Innovative methods for measuring and improving t.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 251 artikkeli 9989 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tikkinen M., (2018) Improved propagation efficiency in a laboratory–.. Dissertationes Forestales vol. 2018 no. 265 artikkeli 10064 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mousavi Mirkala S. R., (2009) Comparison of productivity, cost and environment.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 82 artikkeli 1864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset