Johannes Pohjala

Analysing the human–machine–forest interaction in cut‑to‑length harvesters equipped with a mobile laser‑scanning system in thinning operations

Pohjala J. (2026). Analysing the human–machine–forest interaction in cut‑to‑length harvesters equipped with a mobile laser‑scanning system in thinning operations. https://doi.org/10.14214/df.395

Tiivistelmä

Harvennuksen voimakkuus, sen ajoitus ja poistettavien puiden valinta voivat merkittävästi vaikuttaa metsän arvokasvuun ja hiilen sitoutumiseen. Kuviotason tarkastelun rinnalla kaukokartoitukseen perustuva metsäsuunnittelu hyödyntää nykyään myös puukohtaista estimointia, ja puiden tiedot on siksi tulevaisuudessa siirrettävä tehokkaasti myös hakkuukoneenkuljettajalle. Tämä väitöskirja keskittyi mobiililaserkeilaukseen perustuvan puutason kuljettajaopastuksen nykyisen kehitystason ja tulevan potentiaalin tarkasteluun harvennushakkuiden kehittämisessä.

Tutkimus I tarkasteli ennakkoleimauksen vaikutusta hakkuun tuottavuuteen ja korjuujäljen laatuun harvennuksissa. Ennakkoleimaus lisäsi hakkuun tuottavuutta keskimäärin 2,7–2,8 % vähentämällä hakkuulaitteen viennin ja työpistesiirtymisten ajanmenekkiä sekä auttoi kuljettajaa ylläpitämään jäljelle jäävän puuston tavoitetiheyden.

Tutkimus II tarkasteli Ponsse Oyj:n kehittämän Harvennusavustin-tuotekonseptin vaikutusta harvennushakkuiden hakkuun tuottavuuteen, hakkuukoneenkuljettajien kokemaan työkuormitukseen sekä yleistä investoinnin kannattavuutta. Konseptivaiheessa oleva järjestelmä paransi tuottavuutta maltillisesti (1,0–1,2 %). Kokemattomat kuljettajat kokivat hyötyvänsä järjestelmästä. Käytettävyyttä parantamalla voitaisiin saavuttaa huomattavasti suurempia hyötyjä niin hakkuun tuottavuudessa kuin korjuujäljen laadussakin.

Tutkimus III arvioi mobiililaserkeilauksen ja Harvennusavustin-tuotekonseptin kykyä mitata korjuujäljen laatua sekä parantaa harvennuksen laatua. Tulokset osoittivat vahvaa yhteneväisyyttä mobiililaserkeilaukseen perustuvien arvioiden ja perinteisten maastomittausten välillä, mutta toivat samalla esiin tarpeen kehittää uusia menetelmiä. Hakkuujäljen laatu täytti suurimman osan kestävän metsätalouden suosituksista sekä vertailu‑ että harvennusavustinaloilla.

Tulokset osoittavat, että kuljettajan puutason opastus voi parantaa tuottavuutta 1–3 % ja samalla kohentaa korjuujäljen laatua. Vielä tätäkin suurempien hyötyjen arvioidaan olevan saavutettavissa käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamisen myötä. Investoinnin korkean hinnan vuoksi kannattavuuden saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisäarvoa, joka syntyy osin myös saavutettavista aineettomista hyödyistä kaikille sidosryhmille.

Avainsanat
aikatutkimus; tuottavuus; kannattavuus; metsäkone; avustavat järjestelmät; puunkorjuun laatu

Julkaistu 14.8.2026

Katselukerrat 46

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.395 | Lataa PDF

Osajulkaisut

Pohjala J, Vahtila M, Ovaskainen H, Kankare V, Hyyppä J, Kärhä K (2024) Effect of prior tree marking on cutting productivity and harvesting quality. Croatian Journal of Forest Engineering 45(1): 25–42.

https://doi.org/10.5552/crojfe.2024.2213

Pohjala J, Kankare V, Hyyppä J, Kärhä K (2025) Effects of a mobile LiDAR-based thinning density assistant (TDA) system on harvester operator performance. European Journal of Forest Research 144: 1301–1322.

https://doi.org/10.1007/s10342-025-01808-y

Sagar A, Pohjala J, Muhojoki J, Dhital A, Kaartinen H, Kärhä K, Järvelin K, Ghabcheloo R, Hyyppä J, Kankare V (2026) Utilising mobile laser scanning point clouds to assess harvesting quality in thinning stands. Science of Remote Sensing 13, article id 100374.

https://doi.org/10.1016/j.srs.2026.100374

---