Artikkelit jotka sisältää sanan 'avustavat järjestelmät'

Harvennuksen voimakkuus, sen ajoitus ja poistettavien puiden valinta voivat merkittävästi vaikuttaa metsän arvokasvuun ja hiilen sitoutumiseen. Kuviotason tarkastelun rinnalla kaukokartoitukseen perustuva metsäsuunnittelu hyödyntää nykyään myös puukohtaista estimointia, ja puiden tiedot on siksi tulevaisuudessa siirrettävä tehokkaasti myös hakkuukoneenkuljettajalle. Tämä väitöskirja keskittyi mobiililaserkeilaukseen perustuvan puutason kuljettajaopastuksen nykyisen kehitystason ja tulevan potentiaalin tarkasteluun harvennushakkuiden kehittämisessä.

Tutkimus I tarkasteli ennakkoleimauksen vaikutusta hakkuun tuottavuuteen ja korjuujäljen laatuun harvennuksissa. Ennakkoleimaus lisäsi hakkuun tuottavuutta keskimäärin 2,7–2,8 % vähentämällä hakkuulaitteen viennin ja työpistesiirtymisten ajanmenekkiä sekä auttoi kuljettajaa ylläpitämään jäljelle jäävän puuston tavoitetiheyden.

Tutkimus II tarkasteli Ponsse Oyj:n kehittämän Harvennusavustin-tuotekonseptin vaikutusta harvennushakkuiden hakkuun tuottavuuteen, hakkuukoneenkuljettajien kokemaan työkuormitukseen sekä yleistä investoinnin kannattavuutta. Konseptivaiheessa oleva järjestelmä paransi tuottavuutta maltillisesti (1,0–1,2 %). Kokemattomat kuljettajat kokivat hyötyvänsä järjestelmästä. Käytettävyyttä parantamalla voitaisiin saavuttaa huomattavasti suurempia hyötyjä niin hakkuun tuottavuudessa kuin korjuujäljen laadussakin.

Tutkimus III arvioi mobiililaserkeilauksen ja Harvennusavustin-tuotekonseptin kykyä mitata korjuujäljen laatua sekä parantaa harvennuksen laatua. Tulokset osoittivat vahvaa yhteneväisyyttä mobiililaserkeilaukseen perustuvien arvioiden ja perinteisten maastomittausten välillä, mutta toivat samalla esiin tarpeen kehittää uusia menetelmiä. Hakkuujäljen laatu täytti suurimman osan kestävän metsätalouden suosituksista sekä vertailu‑ että harvennusavustinaloilla.

Tulokset osoittavat, että kuljettajan puutason opastus voi parantaa tuottavuutta 1–3 % ja samalla kohentaa korjuujäljen laatua. Vielä tätäkin suurempien hyötyjen arvioidaan olevan saavutettavissa käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamisen myötä. Investoinnin korkean hinnan vuoksi kannattavuuden saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisäarvoa, joka syntyy osin myös saavutettavista aineettomista hyödyistä kaikille sidosryhmille.

• Pohjala, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0002-3600-3521 Sähköposti: johannes.pohjala@uef.fi

Teknologinen kehitys on muuttanut puunkorjuun työnkuvan fyysisesti raskaista tehtävistä istumapainotteiseksi ja monipuolista taitoa vaativaksi työksi. Nykyinen työ moderneilla tavaralajimetodiin perustuvilla harvestereilla edellyttää kuljettajilta asiantuntemusta niin raskaskonetekniikasta kuin metsäympäristön käsittelystä sekä vahvaa itsensä johtamisen taitoa, jotta tuottavuus voidaan tasapainottaa muiden työn vaatimusten kanssa. Kehityksestä huolimatta ala kärsii työvoimapulasta sekä kotimaassa että kansainvälisesti, minkä lisäksi uusien kuljettajien houkuttelemisessa ja pitämisessä alalla on haasteita.

Tässä työssä tarkastellaan metsäkoneenkuljettajien työhyvinvointia ja tuottavuutta painottaen työkykyä, sekä ihmisen, koneen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkastellaan työn ergonomisia ulottuvuuksia mikro-, meso- ja makrotason työjärjestelmissä, joissa koneen toiminnallisuus, henkilökohtaiset voimavarat, organisaation tuki ja sääntely yhdessä muovaavat kuljettajan tuottavuutta ja hyvinvointia. Tutkimuksessa käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa yhdistetään määrällistä ja laadullista aineistoa ja menetelmiä.

Tutkimusaineistot suomalaisista metsäkoneenkuljettajista osoittavat, että kuljettajien työkyky on yleisesti hyvä, mutta esimerkiksi koneiden fyysisen ergonomian haasteet, kuljettajien heikentyneet henkilökohtaiset voimavarat, digitalisaation aiheuttama kognitiivinen kuormitus sekä puutteelliset palautemekanismit työjäljestä voivat vaikuttaa kielteisesti kuljettajien pitkän aikavälin terveyteen ja työhön sitoutumiseen. Tulokset korostavat mukautuvien teknologioiden ja jatkuvan koulutuksen – sekä teknisen osaamisen että itsestä huolehtimisen ohjauksen – merkitystä kuljettajien tukemisessa. Lisäksi parannettu työn suunnittelu ja palautteenantomekanismit ovat keskeisiä tekijöitä työn tuottavuuden ja laadun kehittämisessä samalla edistäen kuljettajien hyvinvointia ja osaamista. Tulevaisuuden kehityksessä tulisi edelleen painottaa ergonomista suunnittelua ja automaatiota vastaamaan kuljettajien tarpeita, vahvistaen alan houkuttelevuutta ja kestävien työpaikkojen pitovoimaa biotaloussektorilla.

• Kymäläinen, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-2676-4100 Sähköposti: heli.kymalainen@uef.fi