Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Markku Saarinen

Männyn kylvö ja luontainen taimettuminen vanhoilla ojitusalueilla – turvemaiden uudistamisen erityispiirteitä

Saarinen M. (2013). Männyn kylvö ja luontainen taimettuminen vanhoilla ojitusalueilla – turvemaiden uudistamisen erityispiirteitä. https://doi.org/10.14214/df.164

Tiivistelmä

Tämän väitöstyön tavoitteena oli selvittää vähäravinteisille ojitusalueille ominaisia kasvu-paikkatekijöitä toisen kuivatuksen jälkeisen puusukupolven perustamisen näkökulmasta. Tarkastelun kohteeksi valittiin pintakasvillisuuden kehityksen, pintaturpeen rakenteen, vedenpinnan tason sekä turpeen vedenpidätyskyvyn vaikutukset männyn kylvön ja luontai-sen uudistamisen onnistumiseen. Rahkasammalpintojen kadotessa ja kangasmaille ominaisten sammallajien lisääntyessä ojitusalueiden kasvupaikat menettävät vähitellen niille alun perin ominaisen luontaisen taimettumisherkkyytensä. Luontaisen uudistamisen onnistuminen vanhalla ojitusalueella edellyttää näin ollen vähintäänkin kevyttä maanpinnan rikkomista. Kasvillisuussukkession etenemisestä riippuu myös se, onko ojitusaluekuviolla karikkeista muodostunutta raaka-humuskerrostumaa, jonka ilmaantuminen on rahkasammalpintojen katoamisen jälkeen merkittävin luontaista taimettumisherkkyyttä heikentävä muutos vanhoilla ojitusalueilla. Päätehakkuun jälkeen pohjakerroksen kasvillisuusmuutokset ovat usein varsin hitaita varsinkin varpu- ja puolukkaturvekankailla, mikäli vedenpinnan taso ei nouse kovin korkealle. Kasvillisuuden kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kehitys hidastui huomatta-vasti, kun vedenpinnan taso vastasi hyvässä kuivatustilassa olevan ojitusalueen vedenpinnan tasoa. Uudistusalan kunnostusojitus heti muokkauksen yhteydessä on siten tehokas toimen-pide pyrittäessä hidastamaan laikkupintojen peittymistä kasvillisuuteen. Mätästysaloilla suh-teellisen kookkaat, yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä ja varsinkin silloin, kun ne oli tehty syvältä nostetusta hyvin maatuneesta turpeesta. Kylväen tai luontaisesti tapahtuva metsänuudistaminen on vedenpinnan tason vaihtelun (laikut ja jyrsinvaot) ja turpeen kuivumisherkkyyden (mättäät) vuoksi hyvin sääoloille herkkiä uudistamismenetelmiä. Sadannan ja lämpötilan suhteen pitkäaikaiskeskiarvoa edus-tavan kasvukauden aikana taimettumistulos on todennäköisesti parempi mätästetyllä kuin laikutetulla uudistamisalalla. Mättäät ovat taimettumiselle suotuisampia varsinkin sellaisina vuosina, jolloin herkästi vaihteleva vedenpinnan taso laikutetulla uudistamisalalla nousee loppukesän aikana liian korkealle. Tämä laikuissa havaittava vedenpinnan tason taimien syntymiselle epäedullinen vaihtelu on keskimääräisen kasvukauden aikana todennäköisempi ongelma kuin turpeen liiallinen kuivuminen mättäiden pintakerroksessa. Laikut ovat par-haimmillaan kuivien ja lämpimien kasvukausien aikana, jolloin mättäiden liiallinen kuivu-minen on todennäköisintä. Sateiden aiheuttaman vedenpinnan tason vaihtelun vuoksi laikutus on tarkoituksen-mukainen maanpinnan valmistusmenetelmä lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Kylvö on turvallisinta tehdä mättäisiin ja mahdollisimman pian mätästyksen jälkeen ennen mättäiden pintakerrosten kuivumista.

Avainsanat
Pinus sylvestris; laikutus; ojitetut turvemaat; mätästys; metsän uudistaminen; vedenpinnan taso; turpeen kosteus; turpeen vedenpidätys; kasvillisuussukkessio; raaka-humus

Tekijä
  • Saarinen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos Sähköposti markku.saarinen@metla.fi (sähköposti)

Julkaistu 11.9.2013

Katselukerrat 7597

Saatavilla https://doi.org/10.14214/df.164 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Osajulkaisut

Saarinen, M. & Hotanen, J-P. 2000. Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteis-vaihtelu Pohjois-Hämeen vanhoilla ojitusalueilla. Summary: Covariation between raw humus layer and vegetation on peatlands drained for forestry in western Finland. Suo 51(4): 227–242.

Saarinen, M. 2002. Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männyn ja koivun taimettumiseen varpu- ja puolukkaturvekankailla. Summary: Effcet of vegetation and site preparation on the restocking of Scots pine and birch in dwarf-schrub and Vaccinium vitis-idaea type peatland forests. Suo 53(2): 41–60.

Saarinen, M., Hotanen, J-P. & Alenius, V. 2009. Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla. Summary: Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas. Suo 60(3-4): 85–109.

http://www.suoseura.fi/suo/pdf/Suo60_Saarinen.pdf

Saarinen, M., Alenius, V. & Laiho, R. 2013. Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen turvemaan metsänuudistamisalan muokkauspinnoilla. Summary: Effect of soil moisture conditions on seed germination and early seedling development in prepared microsites in peatland forest regeneration areas. Suo 64(2). Painossa.


Rekisteröidy
Click this link to register to Dissertationes Forestales.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Kosunen M., (2020) Insect and storm disturbance in boreal forests —.. Dissertationes Forestales vol. 2020 no. 300 artikkeli 10430 (poista) | Muokkaa kommenttia
Junninen K., (2007) Conservation of polypore diversity in managed fo.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 39 artikkeli 1820 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähtinen K., (2009) Assessing the resource usage decisions and finan.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 89 artikkeli 1871 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leskinen L., (2007) Kestävyyden tulkinnat metsäkeskusten yhteistoimi.. Dissertationes Forestales vol. 2007 no. 44 artikkeli 1832 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tyukina O., (2010) Development of management and cost accounting of.. Dissertationes Forestales vol. 2010 no. 106 artikkeli 1889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hassan Md. K., (2015) Supply and demand of biomass based energy: rural.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 210 artikkeli 1992 (poista) | Muokkaa kommenttia
Cortina-Escribano M., (2024) Selective breeding and taxonomy of laccate Ga.. Dissertationes Forestales vol. 2024 no. 361 artikkeli 24013 (poista) | Muokkaa kommenttia
Torssonen P., (2015) Potential of forest biomass production and utili.. Dissertationes Forestales vol. 2015 no. 192 artikkeli 1976 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pakkala T., (2012) Spatial ecology of breeding birds in forest land.. Dissertationes Forestales vol. 2012 no. 151 artikkeli 1933 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hujala T., (2009) Owner-driven decision support in holding-specifi.. Dissertationes Forestales vol. 2009 no. 85 artikkeli 1870 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pesonen A., (2011) Comparison of field inventory methods and use of.. Dissertationes Forestales vol. 2011 no. 113 artikkeli 1899 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen M., (2013) Männyn kylvö ja luontainen taimettuminen vanhoil.. Dissertationes Forestales vol. 2013 no. 164 artikkeli 1947 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset