Artikkelit kirjoittajalta Alizée S. H. G. Ville

Ravinnon lähteestä energian saantiin, metsät ovat elintärkeitä niin ihmisille kuin niille 8,7 miljoonalle muulle lajille, jotka asuttavat maapalloa. Metsäpolitiikka, jonka kautta pyritään hallinnoimaan metsiä erilaisia käyttötarkoituksia varten, heijastelee aina erinäisten eturyhmien tavoitteita ja pyrkimyksiä sekä sitä historiallista ajanjaksoa, jossa se tapahtuu. Metsät ovat luonnostaan poliittisia, ja niin on myös se prosessi, jonka kautta tietoa tuotetaan ja suodatetaan poliittiseen päätöksentekoon. Tässä prosessissa jotkin mahdollisuudet suljetaan pois, toisin sanoen vaiennetaan. Erehdykset ovat inhimillisiä, mutta erehdyksessä eläminen on pirullista. Aikana, jossa ihmisten kunnianhimoinen resurssien kulutus on sytyttänyt metsät ympäri maailmaa palamaan, on ratkaisevan tärkeää – ellei jopa eettisesti välttämätöntä – tarkastella tarkemmin kyseisten politiikkatoimien taustalla olevia perusolettamuksia. Koska tekemisen tavat juontuvat tietämisen tavoista, aiempien virheiden ymmärtäminen ja niistä irtautuminen edellyttävät ontologista muutosta. Tämän tutkimuksen taustalla on pyrkimys ymmärtää miten länsimaiset tieteelliset ja poliittiset käytännöt ovat puhetta ja ääntä (Logos) etuoikeuttamalla tuottaneet erilaisten näkökulmien vaientamista, täten estäneet niitä tulemasta kuulluksi ja hidastaen vaihtoehtoisten kehityskulkujen toteutumista.

Tämä tutkimus analysoi ympäristöön liittyvän tietopolitiikan epistemologisia ja ontologisia perusteita tarkastelemalla metsäpolitiikkaa Ruotsissa, Kamerunissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tutkimus tarkastelee metsien hallintaa ja puukauppaa moniteoreettisen linssin läpi, joka koostuu uusmaterialistisesta lähestymistavasta tietoon, ekstraktivistisesta lähestymistavasta luonnonvarojen hallintaan sekä foucault’laisesta lähestymistavasta diskurssiin ja alistamiseen. Väitöskirjan tutkimusmenetelmät yhdistävät arkistotutkimusta, kenttätyötä, puolistrukturoituja haastatteluja ja kriittistä diskurssianalyysiä metsäpolitiikkaan vaikuttavien perusoletusten ja valtadynamiikan paljastamiseksi.

Tutkimuksen keskiössä on poliittisen diskurssin tarkastelu sen sulautuessa niihin tiedon muotoihin, joista se ammentaa legitimiteettinsä. Koska politiikka usein ”luo” ensin ne ongelmat, joita se pyrkii ratkaisemaan, tutkimuksessani analysoin ensin, miten ongelmien esitystavat vaikuttavat metsäpolitiikan muotoiluun Ruotsissa, Kamerunissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän jälkeen tarkastelen kriittisesti kyseisten problematisointien taustalla vaikuttavaa tietoa, keskittyen siihen, miten vallitsevien tietämisen muotojen valinta ja muiden tiedon muotojen marginalisointi ovat muokanneet ja ylläpitäneet vallitsevaa politiikkaa.

Vaikeneminen kertoo paljon – sekä politiikan problematisoinnin kohdalla että sen perustana olevasta tiedosta. Tutkimukseni keskeiset havainnot osoittavat, että sukupuolten epätasa-arvo Ruotsin metsäsektorilla on muotoiltu ensisijaisesti edustuksen ongelmaksi, politiikan keskittyessä naisten osallistumisen lisäämiseen ilman syvällisempää puuttumista systeemisiin ongelmiin, samaistaen samalla metsäsektorin puuteollisuuteen. Kongon altaan alueen kontekstissa ”isännättömän joutomaan” käsitteen avulla on historiallisesti oikeutettu metsävarojen haltuunotto ja alkuperäiskansojen tietämyksen ja käytäntöjen syrjäyttäminen. Hiilimarkkinoiden kasvavan spekulatiivisen paineen keskellä, tämä tutkimus tuo esiin käsitteen ”intraction”, joka kuvaa luonnonvarojen immobilisoimista hiilihyvitysten saamiseksi. Käsite myös korostaa historiallisten ekstraktivististen toimintatapojen ja nykyisten suojelupyrkimysten välisiä yhtäläisyyksiä, joihin molempiin liittyy paikallisten käyttötapojen vaientaminen. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti, miten toiminnan läpinäkyvyys on problematisoitu puutavaran arvoketjuissa. Tämä tarkastelu havainnollistaa, miten prosessien läpinäkyvyyden samaistaminen datan saatavaksi tekemiseksi, voi peittää alleen taustalla olevaa vastarintaa ja tiedon suvereniteetteja, samalla hyödyttäen olemassa olevia tiedonvälittäjiä ja vahvistaen vallitsevia valta-asetelmia. Metsäpoliittisia diskursseja ja niiden taustalla olevaa tietoa tutkimalla tämä väitöskirjatutkimus osoittaa, miten valikoivaa politiikka on. Tässä tutkimuksessa kehitän hiljaisuuksia ja vaientamista koskevaa tutkimusalaa ja osoitan, että hiljaisuus voi toimia alistamisena tai hyväksymisenä, mutta myös vastarintana tai vapautumisena. Kehitän lisäksi teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja hiljaisuuksien ja vaientamisen ymmärtämiseen vallankäytön, tiedon rakentamisen ja havaitsemisen rajallisuuden prisman läpi. Hiljaisuuksien ymmärtäminen edellyttää sekä epistemologisten että ontologisten näkökulmien muuttamista. Tätä kautta voidaan kehittää osallistavampia ja tehokkaampia hallinnan malleja.

Tämän tutkimuksen johtopäätös on, että hiljaisuuden kuunteleminen herkällä korvalla voi tuoda paremmin esiin sen, mitä politiikasta puuttuu. Koska uudet toimintatavat edellyttävät uusia ajattelutapoja, tämä väitöskirja peräänkuuluttaa tarvetta ”more-than-representational” (ei-vain-edustuksellisille) -lähestymistavoille tulevassa tutkimustyössä.

• Ville, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-4835-8883 Sähköposti: alizee.ville@helsinki.fi