Dissertationes Forestales vol. 2026 no. 398 | 2026

Työelämätaitojen ja johtamisosaamisen tärkeys työpaikoilla on ollut runsaasti esillä viime vuosina. Sen sijaan metsäalan korkeakoulutuksen tuottamaa esihenkilö- ja johtamisosaamista on kritisoitu. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli edistää esihenkilö- ja johtamisosaamisen kehittämistä metsäalan korkeakoulutuksessa. Erityisesti työssä arvioitiin: i) esihenkilö- ja johtamistaitojen tärkeyttä sekä osaamispuutteita metsäammattilaisten uran alkutaipaleella, sekä tarvetta näiden taitojen opetukselle metsäalan korkeakoulutuksessa (Osatutkimus I), ii) urallaan keskivaiheilla olevien metsäammattilaisten nykyistä esihenkilö- ja johtamisosaamista suhteessa erilaisten urakehitysten vaatimuksiin (Osatutkimus II), ja iii) organisaatioiden ja työnantajien näkemyksiä esihenkilötyön ja johtamisen ominaispiirteistä, nykyisistä ja tulevista haasteista sekä osaamistarpeista näissä tehtävissä metsäalalla (Osatutkimus III).

Tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksin (I ja II) sekä teemahaastatteluin (III), joiden tuottamat aineistot analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Esihenkilötehtävät olivat tyypillisiä jo vastavalmistuneilla metsäammattilaisilla, ja lisäksi esihenkilötaidot koettiin tärkeiksi kaikille työtehtävästä riippumatta (I). Toinen osatutkimus paljasti osaamisvajeita sekä heikkoa työkokemuksen ja urakehityksen myötä tapahtuvaa kehitystä useissa esihenkilötaidoissa, itsensä johtamisessa sekä muutosjohtamisessa. Kolmannessa osatutkimuksessa ihmisten johtaminen tunnistettiin keskeiseksi osaamisvaatimukseksi metsäalan organisaatioissa. Kehitystarpeita metsäammattilaisilla oli erityisesti ihmissuhdetaidoissa, palautteenannossa ja muutosjohtamisessa. Esihenkilöiden rooli valmentajina ja mentoreina on tulevaisuudessa tärkeä, mutta se on uhattuna suurten tiimikokojen ja liiallisten työtehtävien vuoksi.

Yhteenvetona geneeristen taitojen tärkeys johtamisen kontekstissa korostui. Esihenkilöosaamista ei voi saavuttaa pelkän teorian avulla; käytännön harjoittelu ja kokemus ovat myös keskeisiä. Metsäalan korkeakoulutuksessa tulisi panostaa enemmän esihenkilö- ja johtamistaitojen opetukseen laajentamalla ja monipuolistamalla pedagogisia käytänteitä.

• Manninen, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0001-4234-7649 Sähköposti: heikki.manninen@xamk.fi