Artikkelit jotka sisältää sanan 'tarjoumateoria'

Puut ovat keskeinen osa ihmisten monilajista elinpiiriä: ne tuottavat iloa, auttavat tarkkailemaan luontoa, niiden parissa eletään arkea, niiden menetystä surraan. Tässä väitöskirjassa tutkin monimuotoisia suhteita ihmisten ja heidän lempipuidensa välillä arkisissa ympäristöissä. Tutkimusotteeni on monitieteinen yhdistäen ympäristöekologian, humanistisen ympäristötutkimuksen ja ympäristöpsykologian tutkimusperinteitä ja menetelmiä.

Tutkimukseni pääkysymys on, miten puusuhteet muodostuvat ja miten nämä suhteet ilmenevät käytännössä esimerkiksi toimintana, ideoina, muistoina ja merkityksinä. Keskityn tutkimaan puiden ja ihmisten ominaisuuksien vaikutusta puusuhteiden syntyyn, puiden tarjoamia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, sekä puusuhteiden roolia ihmisen identiteetin rakentumisessa.

Tutkimus pohjaa toiminnallisen ekologian, biofiliahypoteesin ja posthumanistisen ajattelun tutkimusperinteisiin sekä hyödyntää aistitutkimuksen menetelmiä sekä tarjoumateoriaa. Lajienvälinen näkökulma haastaa tutkimaan myös puun toimijuutta vuorovaikutussuhteessa.

Analyysi kiteytyi kolmeen yleiseen puusuhteiden tyyppiin: ihaileva/voimaannuttava, hoivaava ja nostalginen. Puiden toiminnallisilla ominaisuuksilla, kuten puun koolla ja iällä, oli merkitystä ihailevan/voimannuttavan ja hoivaavan suhteen synnyssä, mutta ei niinkään nostalgisessa suhteessa, jossa merkitsevää oli henkilöhistoriaan kytkeytyvä erityinen paikka ja muistot. Havaitsemani viisi puusuhdetta ohjaavaa yhteyden lajia­ – materiaalinen-, aistipohjainen-, transsendentti-, symbolinen- ja tiedollinen yhteys paljastavat, että puusuhteissa on erilaisia luonto- ja ihmislähtöisiä näkökulmia.

Työni havainnot kuvaavat puusuhteiden kulttuurista-, symbolista- ja tunnemerkitystä heijastaen niiden monimuotoista luonnetta. Tuloksia voidaan laajemmin tarkastella esimerkkinä luontosuhteiden rakentumisen monisyisyydestä. Tämän moniarvoisuuden ymmärtäminen on tärkeää lähiympäristön inhimillistä hyvinvointia tukevan suunnittelun kannalta, koska näyttää siltä, että kaikki puut eivät ole ihmisten näkökulmasta samanarvoisia.

• Vainio, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0003-8923-1920 Sähköposti: kaisa.vainio@uef.fi