Artikkelit jotka sisältää sanan 'tavaralajimenetelmä'

Tämän tutkimuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä digitaalisesta puukaupasta ja kehittää menetelmiä tukemaan puunkorjuun suunnittelua. Puutavaralajeittainen ennakkoinformaatio puun laadusta on erityisen tärkeää puunhankinnan suunnittelussa, sillä eri puulajeja, puun mittoja sekä laatuja hyödynnetään ja jalostetaan eri tehtaissa.

Tutkimus tehtiin kolmella alueella, joista kaksi (osajulkaisut I ja II) sijaitsivat Itä-Suomessa ja yksi (osajulkaisu III) Etelä-Suomessa. Tutkimusaineisto koostui 79, 99 ja 665 koealasta (osajulkaisut I, II ja III), 249 metsiköstä (osajulkaisu III), runkojen laatutietokannasta (osajulkaisut I ja III), ilmakuvista (osajulkaisut I ja III) ja lentolaserkeilauksesta (ALS) (osajulkaisut I, II ja III).

Osajulkaisuissa I ja III pyrittiin arvioimaan puutavaralajeja, niiden taloudellista arvoa ja puunmaksukykyä (WPC) koealoille (osajulkaisu I) tai leimikoille (osajulkaisu III), hyödyntänen erilaisia katkontavaihtoehtoja (apteerausvaihtoehdot). Vaihtoehtoiset puun apteeraukset olivat (1) käyttämällä sahan ja kuitupuun enimmäismääriä ilman laatukriteerejä (teoreettinen maksimi) ja (2) apteeraus maksimoimalla puun arvoa käyttämällä sahatukin pituuksia 30 cm:n välein., huomioiden puun laatuindikaattorit. Ensimmäinen lähestymistapa vastaa pääosin tällä hetkellä pohjoismaissa käytössä olevaa menetelmää. Metsiköiden taloudelliseen arvoon vaikuttaa oleellisesti pienten puiden määrä vallitussa latvuskerroksessa. Puunkorjuuta vaikeuttavan kasvillisuuden takia saatetaan tarvita hakkuuta edeltävä raivaus. Tutkimuksen osajulkaisussa II kehitimme menetelmän, jolla voidaan arvioida hakkuuta edeltävän raivauksen tarve suoraan laserkeilausaineistosta.

Tulokset osoittivat, että kehitettyjen menetelmien käyttö voisi tukea puunhankintaa (1) paikantamalla arvokkaita metsiköitä, joissa on haluttu puutavaralajijakauma (osajulkaisut I ja III), (2) tunnistamalla automaattisesti kohteet, joissa on tehtävä ennakkoraivaus ennen korjuuta. (osajulkaisu II) ja (3) vähentämällä puunkorjuun suunnittelussa tarvittavien maastokäyntien määrää (osajulkaisut I, II ja III).

Johtopäätelmänä voidaan todeta, että tutkimuksen tulokset voivat tehostaa puumarkkinoiden toimivuutta, koska kehitetyt menetelmät tarjoavat yksityiskohtaista ennakkotietoa puunhankintaa ja -korjuuta varten, jota puunostajat tai -myyjät voivat käyttää päätöksenteon tukivälineenä perinteisessä ja digitaalisessa markkinaympäristössä.

• Sanz, University of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Forest Sciences Sähköposti: blanca.sanz@uef.fi

Puunkorjuun johtamisen ja kustannuslaskennan kehittyminen Karjalan Tasavallassa Neuvostoliiton aikana Karjalan Autonomisessa Sosialistisessa Neuvostotasavallassa puunkorjuu oli keskittynyt valtion omistamille puunkorjuuyrityksille, lespromkhozeille, joiden puunkorjuutyöt perustuivat vähitellen lähes täysin mekanisoituun kokorunkomenetelmään. Yritysten johtaminen oli Neuvostoliiton suunnitelmatalouden kaudella myös täysin keskitettyä, ja puun hankintamäärät ja sen hinnat määriteltiin Metsätalouden ja metsäteollisuuden ministeriössä. Kustannukset laskettiin ministeriön sisäisesti sovittujen standardikustannuslaskennan menetelmien mukaisesti. Neuvostoajan suunnitelmatalouden päätyttyä, markkinatalouteen siirtymisen aikana 1990-luvun alkupuolella suurin osa Karjalan puunhankintayrityksistä ajautui taloudelliseen kriisiin. Pääsyinä olivat puunkorjuun kustannusten ja muiden markkinoista johtuvien kustannustekijöiden kasvu. Lisäksi vanha teknologia sekä kehittymätön infrastruktuuri vaikuttivat kannattavuuteen alentavasti. Neuvostoliiton aikaisten valtion omistamien puunkorjuuyrityksien omistusmuoto vaihtui osakeyhtiöiksi ja myös monia pieniä korjuuyrityksiä perustettiin. Tutkimus kuvaa ja analysoi sekä puunkorjuun johtamisjärjestelmän muutoksia Karjalan tasavallassa että kustannuslaskennan teorian ja käytännön kehitystä Neuvostoliiton ja Venäjän Federaation puunkorjuussa poikkeuksellisen tuntuvan taloudellisen ja sosiaalisen transformaation olosuhteissa. Nykyään Venäjällä, ja erityisesti Luoteis-Venäjällä sekä kokorunkomenetelmä että tavaralajimenetelmä ovat yleisessä käytössä. Karjalan Tasavallassa viimeisen 10-15 vuoden aikana pohjoismainen tavaralajimenetelmä on vallannut kasvavan osan puunkorjuussa. Vaikka myös kokorunkomenetelmää on jonkin verran uudistettu, perinteiset koneet ja menetelmät ovat edelleen vallitsevat. Tutkimuksessa on tehty kustannuslaskelmia kumpaankin menetelmään perustuville puunkorjuuketjuille hakkuutyömailta puuta käyttäville tehtaille tai vientiin saakka. Kaikki korjuuoperaatiot metsässä, kuljetuksessa ja puunkäsittelyterminaaleissa on jaettu keskeisiin toimintoihin logistisessa ketjussa. Puunkorjuun kustannuslaskelmat molemmissa puunkorjuumenetelmissä pohjautuvat edelleen muutamiin vaihtoehtoisiin työvaiheisiin sisältäen venäläisen tai pohjoismaisen koneiden ohella myös manuaalisia työvaiheita. Kustannuslaskennan teorian kannalta tutkimus perustuu omakustannushinnan laskentaan. Suunnitelmatalouden ja nykyisen venäläisen omakustannuslaskennan ja pohjoismaissa sovelletun puunkorjuun kustannuslaskennan menetelmien eroja ja yhtäläisyyksiä on kuvattu, analysoitu, ja verrattu keskenään. Yhtäläisyyksiä esiintyy molempien menetelmien kustannuskategorioissa sekä jaossa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Yhtenä peruserona on korjuukoneen vaihtoarvon laskeminen, jolla on tärkeä merkitys pohjoismaisessa konekustannuslaskennassa, mutta jota venäläisessä menetelmässä ei ole sovellettu. Vuosille 2000-2005 laaditut kustannuslaskentamallit osoittavat kokorunko- ja tavaralajimenetelmien puunhankintakustannusten kasvaneen Karjalan Tasavallassa reaalisesti 2.5-kertaisiksi. Puunkorjuukustannukset riippuvat paitsi puunhakkuumenetelmistä myös paljon raakapuun kuljetusetäisyyksistä. Vuonna 2005 tavaralajimenetelmän yksikkökustannuksiksi laskettiin 11-35 €/m3 ja vastaavasti kokorunkomenetelmälle 13-42 €/m3. Näyttääkin siltä, että skandinaaviseen teknologiaan perustuvan tavaralajimenetelmän lisääntynyt käyttö on monessa tapauksessa yhtä paljon kuin kustannuslaskelmista ollut seurausta puunkorjuun uusista organisaatio- ja johtamismalleista.

• Tyukina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: olga.tyukina@uef.fi