Artikkelit jotka sisältää sanan 'liiketoimintaekosysteemi'

Rakentamiseen liittyvä sääntely ja tekninen kehitys ovat luoneet edellytykset sille, että Suomi voisi nousta puurakentamisen edelläkävijäksi. Puurakentamisen markkinaosuus ja erityisesti kierrätyspuun käyttö, puun käyttö kaupunkimaisessa korjausrakentamisessa ja puu osana luontopohjaisia ratkaisuja ovat Suomessa kuitenkin vielä alhaisella tasolla. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tunnistaa erilaisia puunpohjaisia ratkaisuja rakentamisessa sekä kuinka näiden leviämistä voitaisiin edistää. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa hyödynnetään teoreettisena perustana politiikkaverkostojen sekä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin näkökulmia. Menetelminä työssä käytettiin kuvailevaa sosiaalisen verkoston analyysia ja kvalitatiivista haastatteluihin perustuvaa temaattista analyysia. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan yhtä puurakentamisen edelläkävijäkaupunkia eli Joensuuta paikallisten politiikkaverkostojen esimerkkinä. Tutkimuksessa tunnistettiin paikallisen puurakentamisen politiikkaverkoston ominaispiirteitä (Artikkeli I). Toisessa osatutkimuksessa tunnistettiin ratkaisuja kierrätyspuun käytön esteiden poistamiseksi (Artikkeli II). Lopuksi tunnistettiin tapoja innovaatioekosysteemin kehityksen mahdollistamiseksi ja puun käytön monipuolistamiseksi rakentamisessa (Artikkeli III). Paikallistason puurakentamisen politiikkaverkostoanalyysi (Artikkeli I) osoittaa, että avaintoimijat edustavat tutkimusta, rakennustuotantoa ja liiketoimintaa sekä julkishallintoa puurakentamisen yleistymisessä. Kierrätyspuun käyttöön liittyvässä osatutkimuksessa (Artikkeli II) tunnistettiin puun uudelleenkäyttöönliittyvää potentiaalia, mutta myös käyttöönottoa rajoittavia tekijöitä ja puuttuvia toimijoita. Näiden esteiden poistaminen edellyttää asiantuntijoiden vahvempaa roolia ja ratkaisujen hyödyntämistä markkinoilla, teknologian, sääntelyn ja kulttuurin aloilla. Innovaatioekosysteemin kehitystä koskeva tutkimus (Artikkeli III) tarkastelee ekosysteemin heikompia osia (kuten esimerkiksi toimijoiden sitoutumista ja rooleja, yhteistyötä, lainsäädännön vaikutusta, teknologisia mahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehittymistä) ja näitä tukevia prosesseja. Tämän pohjalta siinä todetaan, että innovaatioekosysteemin kehittämistä voitaisiin nopeuttaa ottamalla tiiviimmin mukaan asiantuntijatoimijoita, parantamalla tiedon jakamista ja viestintää, ja vahvistamalla koulutusta ja projektien yhteiskehittämistä. Puun käytön lisääminen edellyttää edistämistä sekä paikallisesti että ekosysteemitasolla ja ratkaisujen laajentamista rakennusten koko elinkaaren ajaksi. Tulokset osoittavat, että kunnilla on kyky toimia kaupunkien rakennetun ympäristön kehittämisen vetäjinä edistämään ekosysteemin osapuolten osaamisen kehittämistä, levittämään parhaita käytäntöjä ja vahvistamaan paikallistason hallintoa. Kehittyvien ekosysteemien tulisi varmistaa sekä horisontaalinen että vertikaalinen sidosryhmäyhteistyö innovatiivisten puupohjaisten ratkaisujen edistämiseksi kaupunkiympäristöissä. Asiantuntijoiden ja välittäjien tuki on näiden ratkaisujen laajentamisessa keskeistä. Tämä vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta, yhteistyön vahvistamista sekä vastuun jakamista kuntien ja rakennusyritysten välillä.

• Rahman, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0003-0197-9022 Sähköposti: rayhanur.rahman@helsinki.fi

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suuria ympäristöongelmia. Nämä edellyttävät kahdensuuntaisia strategioita, joissa sekä torjutaan näitä muutoksia että sopeudutaan niihin. Uusille kestäville markkinaratkaisuille on tarvetta. Uudenlainen puupohjainen korjausrakentaminen on harvinaista kaupunkiympäristöissä, mutta siihen liittyy uudenlaisia mahdollisuuksia. Puisen kerrostalorakentamisen rinnalle onkin syntynyt uusia ratkaisuja kaupunkien rakennuskantaan, kuten vanhojen kerrostalojen korjaamista puulla ja luontopohjaisia ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla on synergioita resurssitehokkuuteen, kiertotalouteen ja ympäristöriskeihin sopeutumiseen. Näiden osalta tarvitaan systeemisiä innovaatioita ja uudenlaista yhteistyötä toimijoiden välille liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeissä. Tämän väitöskirjan ydinkirjallisuus pohjautuu liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeihin, poliittisiin ohjauskeinoihin, dynaamisiin kyvykkyyksiin ja yhdessä kehittämiseen kestävyysmurroksessa kohti sopeutuvampia kaupunkiympäristöjä. Väitöskirjassa tutkitaan edelläkävijäyritysten ja kuntapäättäjien visioita, rooleja ja toimia käytännön uudis- ja korjausrakentamisen projektien kautta suomalaisissa tapauskaupungeissa. Kaupunkialustaiset ekosysteemit alkoivat hahmottua empiiristen aineistojen avulla, jotka sisälsivät 51 laadullista haastattelua, 8 työpajaa ja muuta lisätietoa antavaa aineistoa. Tuloksien perusteella puista kerrostalorakentamista ja puista korjausrakentamista voisi katalysoida poliittisin ohjauskeinoin ja yhteistyöllä liiketoimintaekosysteemeissä. Lisäksi poliittiset ohjauskeinot ovat vaikuttavampia, kun ne huomioivat rakennusprojektien erityispiirteet. Kunnat voisivat aktiivisesti edistää yhteistyötä toimijoiden välillä paikallisissa liiketoimintaekosysteemeissä. Kunnilla on kuitenkin paljon yhteisiä haasteita ja tarve kansalaisten tuelle. Päähaasteena ovat tiedonkulkua estävät siilot, rajoittuneet kanavat yhteistyölle ja muutosprosessissa epäselvyydet vastuunjakautumisesta kunkin toimijan omalle alueelle. Puisessa korjausrakentamisessa päätoimijoita ovat rakentajat ja asiakkaat. Korjausrakentamisen hankkeita motivoivat kaupunkien tiivistämisen tavoitteet, lähiöiden viihtyisyyden kasvattaminen ja tilankäytön tehokkuuden lisääminen. Tuloksissa on nähtävissä tiettyä vaikeutta projektitason varhaisessa päätöksenteossa. Strategisen ajattelun ja ennakoinnin tueksi kehitettiin kestävyysmurroksen polkuja vuoteen 2050 saakka luontopohjaisten ratkaisujen osalta. Uusien puupohjaisten ja luontopohjaisten ratkaisujen yleistymiseksi tietopohjaa on laajalti lisättävä eri innovaatioekosysteemin toimijoiden parissa kokeilujen ja yhteiskehittämisen avulla.

• Viljanen, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0001-7166-8022 Sähköposti: anne.viljanen@helsinki.fi

Metsäsektori on kyennyt kehittämään monia uusia biopohjaisia ja kestäviä tuotteita yritysasiakasmarkkinoille, mutta sektorilla ei ole vielä nähty uusien metsätuotteiden ja -palveluiden läpimurtoja kuluttajamarkkinoille. Tämä johtuu puutuotteiden korkeammasta hinnasta verrattuna kilpaileviin materiaaleihin, kuten betoniin, teräkseen ja muoviin, mutta sektorilla on myös vain vähän kuluttajamarkkinoille kohdistuvaa innovaatiokehitystä. Jotta pystymme ymmärtämään biotalouden kehitystä, joka tuo myös uusia mahdollisuuksia metsäsektorin kuluttajamarkkinoille, on meidän ymmärrettävä uutta liiketoimintaekosysteemiä. Liiketoimintaekosysteemimalli on kokonaisvaltainen näkymä tämänhetkisistä instituutioista huomioiden sidosryhmien suhteita ja mahdollisuuksia, sekä resursseja ja teknologioita. Näiden käsitteiden parempi ymmärtäminen auttaa kuluttajalähtöisessä metsätuotteiden ja -palveluiden kehityksessä luoden myös kilpailuetua sektorille. Tämä väitöskirja esittelee kokonaisvaltaisen tutkimus- ja kehitysmallin uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden synnyttämiseksi metsäsektorille. Koska viimeaikainen metsäsektorin innovaatiotoiminta on ollut teknologialähtöistä, tämä tutkimus keskittyy kuluttajalähtöiseen tuote-, palvelu- ja liiketoimintamallikehitykseen ja näin pyrkii vastaamaan vallitseviin kuluttajatrendeihin. Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat metsätuotteiden ja -palveluiden vastuullisuus ja kestävyys, sillä nämä ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille ja metsäsektorilla on potentiaalia vastata tähän kysyntään. Väitöskirja koostuu yhdestä kirjakappaleesta ja kolmesta vertaisavioidusta artikkelista, joissa jokaisessa on käytössä eri tutkimusmenetelmät. Näiden osajulkaisujen aiheet ja tulokset ovat ryhmiteltynä kolmeen teemaan viitekehyksessä Kuluttajalähtöinen liiketoimintaekosysteemi tutkimus- ja kehitysmalli. Malli laajentaa perinteistä teknologialähtöistä ja kysyntävetoista innovaatiomallia ottaen paremmin huomioon kuluttajien arvot, mahdollistavat resurssit sekä vallitsevat logiikat. Mallissa huomioidaan myös sujuva informaation kulku jokaisessa tutkimus- ja kehitysprosessin vaiheessa tavoitellen uusia kuluttajalähtöisiä ratkaisuja.

• Holopainen, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: jani.m.holopainen@helsinki.fi