Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suuria ympäristöongelmia. Nämä edellyttävät kahdensuuntaisia strategioita, joissa sekä torjutaan näitä muutoksia että sopeudutaan niihin. Uusille kestäville markkinaratkaisuille on tarvetta. Uudenlainen puupohjainen korjausrakentaminen on harvinaista kaupunkiympäristöissä, mutta siihen liittyy uudenlaisia mahdollisuuksia. Puisen kerrostalorakentamisen rinnalle onkin syntynyt uusia ratkaisuja kaupunkien rakennuskantaan, kuten vanhojen kerrostalojen korjaamista puulla ja luontopohjaisia ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla on synergioita resurssitehokkuuteen, kiertotalouteen ja ympäristöriskeihin sopeutumiseen. Näiden osalta tarvitaan systeemisiä innovaatioita ja uudenlaista yhteistyötä toimijoiden välille liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeissä. Tämän väitöskirjan ydinkirjallisuus pohjautuu liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeihin, poliittisiin ohjauskeinoihin, dynaamisiin kyvykkyyksiin ja yhdessä kehittämiseen kestävyysmurroksessa kohti sopeutuvampia kaupunkiympäristöjä. Väitöskirjassa tutkitaan edelläkävijäyritysten ja kuntapäättäjien visioita, rooleja ja toimia käytännön uudis- ja korjausrakentamisen projektien kautta suomalaisissa tapauskaupungeissa. Kaupunkialustaiset ekosysteemit alkoivat hahmottua empiiristen aineistojen avulla, jotka sisälsivät 51 laadullista haastattelua, 8 työpajaa ja muuta lisätietoa antavaa aineistoa. Tuloksien perusteella puista kerrostalorakentamista ja puista korjausrakentamista voisi katalysoida poliittisin ohjauskeinoin ja yhteistyöllä liiketoimintaekosysteemeissä.
Lisäksi poliittiset ohjauskeinot ovat vaikuttavampia, kun ne huomioivat rakennusprojektien erityispiirteet.
Kunnat voisivat aktiivisesti edistää yhteistyötä toimijoiden välillä paikallisissa liiketoimintaekosysteemeissä.
Kunnilla on kuitenkin paljon yhteisiä haasteita ja tarve kansalaisten tuelle. Päähaasteena ovat tiedonkulkua
estävät siilot, rajoittuneet kanavat yhteistyölle ja muutosprosessissa epäselvyydet vastuunjakautumisesta
kunkin toimijan omalle alueelle. Puisessa korjausrakentamisessa päätoimijoita ovat rakentajat ja asiakkaat.
Korjausrakentamisen hankkeita motivoivat kaupunkien tiivistämisen tavoitteet, lähiöiden viihtyisyyden kasvattaminen ja tilankäytön tehokkuuden lisääminen. Tuloksissa on nähtävissä tiettyä vaikeutta
projektitason varhaisessa päätöksenteossa. Strategisen ajattelun ja ennakoinnin tueksi kehitettiin kestävyysmurroksen polkuja vuoteen 2050 saakka luontopohjaisten ratkaisujen osalta. Uusien puupohjaisten ja luontopohjaisten ratkaisujen yleistymiseksi tietopohjaa on laajalti lisättävä eri innovaatioekosysteemin toimijoiden parissa kokeilujen ja yhteiskehittämisen avulla.