Artikkelit jotka sisältää sanan 'puurakentaminen'

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suuria ympäristöongelmia. Nämä edellyttävät kahdensuuntaisia strategioita, joissa sekä torjutaan näitä muutoksia että sopeudutaan niihin. Uusille kestäville markkinaratkaisuille on tarvetta. Uudenlainen puupohjainen korjausrakentaminen on harvinaista kaupunkiympäristöissä, mutta siihen liittyy uudenlaisia mahdollisuuksia. Puisen kerrostalorakentamisen rinnalle onkin syntynyt uusia ratkaisuja kaupunkien rakennuskantaan, kuten vanhojen kerrostalojen korjaamista puulla ja luontopohjaisia ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla on synergioita resurssitehokkuuteen, kiertotalouteen ja ympäristöriskeihin sopeutumiseen. Näiden osalta tarvitaan systeemisiä innovaatioita ja uudenlaista yhteistyötä toimijoiden välille liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeissä. Tämän väitöskirjan ydinkirjallisuus pohjautuu liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeihin, poliittisiin ohjauskeinoihin, dynaamisiin kyvykkyyksiin ja yhdessä kehittämiseen kestävyysmurroksessa kohti sopeutuvampia kaupunkiympäristöjä. Väitöskirjassa tutkitaan edelläkävijäyritysten ja kuntapäättäjien visioita, rooleja ja toimia käytännön uudis- ja korjausrakentamisen projektien kautta suomalaisissa tapauskaupungeissa. Kaupunkialustaiset ekosysteemit alkoivat hahmottua empiiristen aineistojen avulla, jotka sisälsivät 51 laadullista haastattelua, 8 työpajaa ja muuta lisätietoa antavaa aineistoa. Tuloksien perusteella puista kerrostalorakentamista ja puista korjausrakentamista voisi katalysoida poliittisin ohjauskeinoin ja yhteistyöllä liiketoimintaekosysteemeissä. Lisäksi poliittiset ohjauskeinot ovat vaikuttavampia, kun ne huomioivat rakennusprojektien erityispiirteet. Kunnat voisivat aktiivisesti edistää yhteistyötä toimijoiden välillä paikallisissa liiketoimintaekosysteemeissä. Kunnilla on kuitenkin paljon yhteisiä haasteita ja tarve kansalaisten tuelle. Päähaasteena ovat tiedonkulkua estävät siilot, rajoittuneet kanavat yhteistyölle ja muutosprosessissa epäselvyydet vastuunjakautumisesta kunkin toimijan omalle alueelle. Puisessa korjausrakentamisessa päätoimijoita ovat rakentajat ja asiakkaat. Korjausrakentamisen hankkeita motivoivat kaupunkien tiivistämisen tavoitteet, lähiöiden viihtyisyyden kasvattaminen ja tilankäytön tehokkuuden lisääminen. Tuloksissa on nähtävissä tiettyä vaikeutta projektitason varhaisessa päätöksenteossa. Strategisen ajattelun ja ennakoinnin tueksi kehitettiin kestävyysmurroksen polkuja vuoteen 2050 saakka luontopohjaisten ratkaisujen osalta. Uusien puupohjaisten ja luontopohjaisten ratkaisujen yleistymiseksi tietopohjaa on laajalti lisättävä eri innovaatioekosysteemin toimijoiden parissa kokeilujen ja yhteiskehittämisen avulla.

• Viljanen, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0001-7166-8022 Sähköposti: anne.viljanen@helsinki.fi

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella puurakentamisen markkinapotentiaaliin vaikuttavia tekijöitä Euroopassa vuoteen 2030 saakka. Tutkimusongelmaa lähestytään kolmesta toisiaan tukevasta näkökulmasta: menneet trendit ja nykyiset markkinarakenteet, tulevat trendit ja epävarmuustekijät sekä toimialan asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat muutokset. Menetelmäviitekehys yhdistää kvantitatiivisia, laadullisia ja osallistavia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus pyrkii myös edistämään metsäalan ennakoinnissa käytettävien menetelmien kehittämistä soveltamalla tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja. Rakennussektorin toimintaympäristön muutostekijöiden ja –paineiden havaittiin liittyvän erityisesti tarpeisiin vähentää rakentamisen negatiivisia ympäristövaikutuksia ja parantaa rakentamisen tuottavuutta ja laatua. Kuitenkin vain harva näistä tekijöistä näyttäisi ratkaisevasti vaikuttavan puurakentamisen yleistymiseen. Muutostarpeet eivät välttämättä edistä puurakentamisen kilpailukykyä siinä määrin kuin usein oletetaan, koska rakentamismääräykset ylittävistä ominaisuuksista ei usein olla valmiita tai kyvykkäitä maksamaan. Sen sijaan monet erityisesti puutuoteteollisuuden ja rakennusteollisuuden hajanaiseen rakenteeseen ja riskiä karttavaan käyttäytymiseen liittyvät kulttuuriset ja rakenteelliset haittatekijät näyttäisivät merkittävästi hidastavan puurakentamisen yleistymistä. Skenaarioanalyysin perusteella puurakentamisen tulevaisuus on vahvasti kytköksissä mahdollisiin julkisen sektorin toimiin vihreän rakentamisen edistämisessä sekä mahdollisiin muutoksiin teollisuuden strategisissa linjauksissa. Kuitenkin empiirinen tutkimus antaa viitteitä siitä, että asiantuntijoiden ehdottamia lyhyen aikavälin strategisia ja poliittisia toimia pidetään toimialalla joko epätodennäköisinä tai epämieluisina. Näin ollen puurakentamisen yleistyminen Euroopassa tulee luultavasti olemaan vähittäistä ja rajoittumaan yksittäisiin sektoreihin ja alueisiin vuoteen 2030 mennessä.

• Hurmekoski, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: elias.hurmekoski@efi.int