Artikkelit jotka sisältää sanan 'Maankäytön suunnittelu'

Innovaatio nähdään yleensä talouskasvun ja -kehityksen moottorina, mutta sen rooli kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa on saanut vähemmän huomiota. Tämä väitöskirja tarkastelee innovaatioiden ja ympäristön kestävyyden välistä suhdetta alueellisen innovaatiojärjestelmän (RIS) viitekehyksen kautta, huomioiden samalla taloudellisten realiteettien merkityksen, erityisesti yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta.

Artikkelissa I hyödynnetään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää tarkasteltaessa tämänhetkistä tieteellistä kirjallisuutta alueellisten innovaatiojärjestelmien ja kestävyystavoitteiden välisestä suhteesta. Erityishuomio kohdistuu järjestelmiin ja alueisiin, jotka ulottuvat kahden tai useamman valtion rajojen yli (CBRIS). Tulokset osoittavat, että kestävyysnäkökulma ei esiinny lähes ollenkaan CBRIS-kirjallisuudesta, ja ymmärrys niistä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät näiden järjestelmien yhteensovittamista, on edelleen puutteellista.

Artikkelit II ja III tarkastelevat alueellisten innovaatiojärjestelmien rakenteita Suomessa sekä niiden suhdetta kestävyystavoitteisiin maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Artikkeli II:n aineisto perustuu kyselyyn, joka kohdistettiin kuntien virkamiehille, jotka työssään osallistuvan maankäytön suunnitteluun. Kyselyssä selvitettiin eri toimijoiden ja tavoitteiden merkitystä kuntien maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulosten mukaan urbaanien kuntien innovaatiojärjestelmissä korostuvat tutkimusorganisaatiot ja epämuodolliset suunnittelumekanismit, ja painopiste on kestävän rakentamisen tavoitteissa. Sen sijaan muissa kuin urbaaneissa kunnissa korostuvat ekosysteemipalveluihin liittyvät tavoitteet. Artikkeli III:ssa tarkasteltiin suomalaisten sahojen ja puuelementtivalmistajien oikaistuja, vuosittaisia tilinpäätöstietoja vuosilta 2012–2021. Tulokset osoittavat, että puuelementtivalmistajien vakavaraisuus on heikentynyt tarkastelujaksolla, ja yritysten kannattavuutta kuvaavissa tunnusluvuissa esiintyy huomattavaa vaihtelua. Rakentamisen arvoketjun eri vaiheita edustavissa yritysjoukoissa on havaittavissa valmistavalle teollisuudelle tyypillisiä piirteitä, kuten materiaali ja työntekijäkustannusten merkittävä negatiivinen vaikutus taloudellista suorituskykyä kuvaaviin muuttujiin, kun taas arvonlisällä on niihin selkeä positiivinen vaikutus.

Samalla kun innovaatiot ja aluerakenteelliset keskittymät nähdään nykykeskustelussa toisiaan tukevina ilmiöinä, vähemmän keskittyneet alueet ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat samansuuntaisia havaintoja, tuoden esiin rajaseutujen ja ei-urbaaneiden kuntien innovaatiojärjestelmien erityispiirteitä verrattuna urbaanien alueiden järjestelmiin. Huomioiden ei-urbaanien kuntien merkityksen kestävyyssuuntautuneilla kehityspoluilla, kuten biotaloudessa, tämä väitöskirja korostaa erilaisten alueiden huomioimista ja eri maantieteellisten tasojen välistä yhteistyötä innovaatiotutkimuksessa ja -politiikassa.

• Koskivaara, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0001-7454-0470 Sähköposti: atte.koskivaara@luke.fi

Puukerrosrakentamisen leviämistä rakennusalalla on Suomessa tuettu yli 20 vuoden ajan, mikä on ollut perusteltua ottaen huomioon metsäsektorin kulttuurisen ja taloudellisen arvon.  Edistämistoimista huolimatta puukerrostalorakentamisen markkinaosuus on edelleen matala Suomen koko kerrostalorakentamisen markkinoilla. Väitöskirjassa tutkitaan puukerrostalorakentamisen leviämistä analysoimalla suomalaiskuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta vastaavien asiantuntijoiden käsityksiä sekä laadullisen haastattelu- että määrällisen kyselytutkimuksen menetelmin.  Tämän henkilöryhmän näkemyksiä on toistaiseksi tutkittu kansainvälisestikin vain niukasti huolimatta heidän keskeisestä merkityksestään paikallistason suunnittelussa ja rakentamisessa. Kuntatason asiantuntijanäkemysten analysoinnissa tutkimuksessa sovelletaan suunnitellun käyttäytymisen teoriaa (ns. Theory of Planned Behavior), jonka ytimessä on käsitys asenteista ja uskomuksista ihmisen toiminnan perustana. Tämä väitöstutkimus tunnistaa (artikkeli I) ja kuvaa (artikkeli II-III) kuntatason asiantuntijoiden puukerrostalorakentamiseen liittyviä asenteita ja uskomuksia. Artikkeli I hahmottaa  puukerrostalorakentamiseen liittyviä uskomuksia siihen liittyvien esteiden ja hyötyjen kautta. Hyötyjen nähdään kohdistuvan asukkaiden elämänlaadun parantamiseen ja paikallisen puuhun liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Sen sijaan käsitykset esteistä yhdistyvät toimintaympäristöön, joka koetaan puurakentamisen suhteen edelleen riskialttiiksi. Puurakentaminen mielletään myös kalliiksi. Näiden tekijöiden nähdään johtavan siihen, että puukerrostaloprojektien markkinaosuus ei ole kohonnut merkittävästi. Artikkelin II mukaan puukerrostalorakentamisen toteutus vertautuu betonirakentamiseen. Suurilta osin puukerrostaloilla uskotaan olevan useita erinomaisia ominaisuuksia ja laajempia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölaadun tai aluetaloudellisen kehityksen kautta. Näistä myönteisistä seikoista huolimatta vallitsee edelleen käsityksiä riskitekijöistä (esim. rakentamisen ja ylläpidon kalleus, tulipaloalttius). Asiantuntijoiden taustatekijät, erityisesti heidän ammattinsa, ovat avainasemassa useiden uskomusten muovautumisessa. Artikkeli III mallintaa vastaajien uskomuksien (mm. puukerrostalorakentamisen ympäristösuorituskyvystä, vaikutuksista taloudelliseen kehitykseen, kustannuksista, teknisistä ominaisuuksista) ja asenteiden muodostumisen yhteyksiä. Tulosten perusteella kuntatason asiantuntijoiden ammatillinen tausta vaikuttaa siihen, miten puukerrostalorakentamiseen liittyviä uskomuksia painotetaan. Vastaajien alaryhmänä suunnittelijoiden asenteet muodostuvat kokonaisvaltaisesti perustuen näkemyksiinsä puukerrostalojen ympäristöllisten ja teknisten ominaisuuksien sekä taloudellisten vaikutusten perusteella. Muissa tehtävissä toimivien asiantuntijoiden asenteet  rakentuvat ensisijaisesti näkemyksiin hankkeiden taloudellisista vaikutuksista ja puukerrostalojen teknisistä ominaisuuksista. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet asiantuntijat näyttävät olevan myönteisiä puukerrostalorakentamiselle kunnissaan, mutta alan jatkokehitys riippuu rakentamishankkeiden tuloksista ja siitä kuinka eri vastaajat painottavat hankkeiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Vaikka puukerrostalorakentamisella katsottaisiin olevan erinomaisia ominaisuuksia, kuten rakennusten hyvä ympäristösuorituskyky, eivät nämä ominaisuudet välttämättä vaikuta riittävän voimakkaasti puukerrostalorakentamisen lisääntymiseen. Kuntatason virkahenkilöiden erilaiset uskomukset ja asenteet puurakentamiseen liittyen saattavat lisätä rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyviä jännitteitä. Jää siten nähtäväksi, miten nämä jännitteet vaikuttavat tulevaisuudessa  puukerrostalorakentamisen  yleistymiseen Suomessa.

• Franzini, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences Sähköposti: florencia.franzini@helsinki.fi

• Delgado-matas, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: cristobal.delgado-matas@uef.fi