Artikkelit jotka sisältää sanan 'hyvinvointi'

Tutkimustieto metsien stressiä lievittävistä vaikutuksista mielenterveyteen on lisääntynyt. Tästä huolimatta kaupungistuminen on johtanut kaupunki- ja kehysalueiden metsien vähenemiseen ja pirstoutumiseen, ja intensiivinen metsänhoito on samalla yksipuolistanut niiden rakennetta. Metsät ovat yhä vaikeammin saavutettavissa, rakenteeltaan monotonisempia ja nuorempia, mikä saattaa heikentää niiden psykologisesti elvyttävää vaikutusta. Samalla, kaupunkiasuminen on yhdistetty mielenterveysongelmiin, ja Suomessa jo yli 50 % työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä.

Useimmat kenttätutkimukset elvyttävistä ympäristöistä ovat keskittyneet vertaamaan vihreitä ympäristöjä rakennettuihin ympäristöihin, tai liikuntaa näissä ympäristöissä. Metsien preferensseistä, kuten siitä, mitä ominaisuuksia metsissä pidetään miellyttävinä tai epämiellyttävinä, on tehty paljon tutkimusta. Preferenssien ja elvyttävien ympäristöjen välillä on ajateltu olevan myös yhteys. Mieltymystutkimukset perustuvat useimmiten valokuva- ja videotarkasteluihin, joissa visuaaliset ärsykkeet ovat keskiössä. Niissä ei tavallisesti ole kuitenkaan huomioitu kokemuksia aidoissa metsäympäristöissä. Harvemmin on myöskään tutkittu metsänhoidon tai luonnontilaisen metsän vaikutusta elpymiseen. Tämä väitöskirja pyrkii selvittämään näitä tutkimusaukkoja.

Neljä eri hoitotason kuusivaltaista metsää valittiin tutkimukseen: urbaani virkistysmetsä, hakkuukypsä ja nuori talousmetsä sekä luonnontilainen vanha metsä. Yhteensä 66 osallistujaa vieraili kussakin metsässä kerran. Metsäkäyntien yhteydessä arvioitiin psykologisia muutoksia ja metsien miellyttävyyttä, ja lisäksi tutkittiin, miten osallistujien taustatekijät ja mielenterveyteen liittyvä tilanne vaikuttivat elpymiseen eri metsissä.

Kaikki metsät elvyttivät eli lievittivät stressiä ja tehokkaimpia olivat hakkuukypsä talousmetsä ja luonnontilainen vanha metsä. Urbaani virkistysmetsä oli elvyttävämpi kuin nuori talousmetsä, mutta heikommin elvyttävämpi kuin kaksi vanhempaa metsää. Kahdesta elvyttävimmästä metsästä pidettiin myös kaikkein eniten. Koettu kauneus oli yhteydessä elpymiseen kaikissa metsissä, kun taas koetun biodiversiteetin ja elpymisen välille löytyi yhteys kaikissa muissa paitsi urbaanissa virkistysmetsässä. Mieltymysten ja elpymisen välinen yhteys tunnistettiin, mutta se ei ollut täysin johdonmukainen. Työstressin ja elpymisen välillä havaittiin yhteys luonnontilaisessa vanhassa metsässä ja hakkuukypsässä metsässä, mutta yhteys oli voimakkaampi vanhassa metsässä. Merkittävä yhteys havaittiin myös luonnontilaisessa vanhassa metsässä depressioriskin ja elpymisen välillä.

Tulokset korostavat luonnonmukaisten ympäristöjen säilyttämisen ja metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkeyttä asuinalueiden lähellä.

• Simkin, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0002-5438-2898 Sähköposti: jenni.simkin@luke.fi