Artikkelit jotka sisältää sanan 'sidosryhmä'

Yritysten yhteiskuntavastuuseen vaikuttavat tekijät: arvonäkökulmasta Tämä väitöskirja on tutkimus yritysten sidosryhmien yhteiskuntavastuuseen (CSR) liittyvistä käsityksistä. Päätarkoituksena on tarkastella ihmisten arvojen vaikutusta heidän käsityksiinsä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyen. Väitöskirja tarkastelee käsityksiä yhteiskuntavastuusta sekä yksilöiden ja sidosryhmien (emic) että kulttuurivertailun (etic) kautta käyttäen empiiris-kuvailevaa tutkimusstrategiaa. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen haastatteluaineistoon kiinalaisten, suomalaisten ja amerikkalaisten metsäteollisuuden ja muun teollisuuden sidosryhmistä. Väitöskirja koostuu neljästä julkaistusta artikkelista ja kahdesta käsikirjoituksesta. Teoreettiselta kannalta väitöskirja luo uutta filosofista ja luovaa näkökulmaa nykyaikaiseen yhteiskuntavastuututkimukseen, jota tässä kutsutaan ”harmonia-lähestymistavaksi”. Empiirisessä osassa väitöskirjassa arvioidaan arvonäkökulmasta yritysten yhteiskuntavastuuta kattaen laajan alan yritystoiminnasta CSR-raportointiin, liiketoimintaetiikkaan ja yhteiskuntavastuun kolmeen osa-alueeseen liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan haastattelututkimuksen keinoin yritysten sidosryhmien käsityksiä yhteiskuntavastuusta ja sen tärkeydestä kuvailevan analyysin, demografisen ryhmävertailun ja käsityksien hypoteettisten vaikuttimien vertailun kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan yhteiskuntavastuun tavoitteena tulisi olla yritysten korkeimman johdon kyky ottaa huomioon ja hallita erilaisten ja ristiriitaisten sidosryhmien intressejä. Arvojen merkitys eettiseen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon on yleisesti tunnustettu. Väitöskirja tarjoaa tähän empiiristä tukea korostamalla arvojen vaikutusta käsityksiin yhteiskuntavastuusta. Vastuullinen käyttäytyminen ja yhteiskuntavastuun käytännöntason kehittäminen edistävät ihmisten hyveellisyyttä ja herättävät siksi kysymyksen moraalis-eettisen kasvatuksen roolista. Osajulkaisujen maakohtaiset vertailut Kiinan, Suomen ja USA:n välillä lisäävät ymmärrystä sidosryhmäodotuksista nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen kannalta. Samankaltaisuudet yhteiskuntavastuukäsitysissä eri maiden välillä voivat edistää kansainvälistä yhteistyötä, kun taas eroavaisuudet avaavat uusia mahdollisuuksia ja moninaisia ratkaisuja CSR-kysymyksiin paikallisissa olosuhteissa.

• Wang, University of Helsinki, Department of Forest Sciences Sähköposti: lei.wang@helsinki.fi

Metsävarojen käytöön liittyviä konflikteja esiintyy kaikkialla, usein konfliktit ovat seurausta erilaisten arvojen ja interessien yhteentörmäyksestä. Konfliktit johtavat usein metsävarojen tehottomaan käyttöön. Monien ihmisten ja yhteisöjen elanto perustuu metsävaroihin, minkä takia metsäkonfliktien hallinta on erityisen tärkeää. Ympäristöjärjestöjen kampanjoinnit metsäteollisuuden operaatioita vastaan näyttelevät huomattavaa roolia metsäkonflikteissa. Tämän tutkimuksen päätavoite on analysoida eri ulottuvuuksia, joita konfliktit ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden välillä käsittävät sekä tuottaa analyysiin perustuen työkalu, jonka avulla konfliktien ratkaisemista voidaan helpottaa. Tutkimuksen kohteena on ympäristöjärjestöjen kampanjoinnin vaikutus Indonesialaisen sellu- ja paperiyhtiö APRIL:in toimintoja vastaan, selvittää osapuolien toimintojen laillisuus sekä tutkia mitä motivaatioita ympäristöjärjestöillä on toimia metsäyhtiöitä vastaan. Lopuksi tutkimus esittää työkalun, joka voi auttaa tuottamaan ratkaisun konflikteille, joissa avainasemassa ovat ympäristöjärjestöjen sekä metsäteollisuuden väliset suhteet. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: 1. vaihe sisälsi haastatteluja ja kyselyjä useille sidosryhmille liittyen kampanjointiin APRIL:ia vastaan, tavoitteena kampanjoinnin vaikutusten sekä oikeutuksen selvittäminen. 2. vaihe sisälsi pääasiassa yli 40 ympäristöjärjestön täyttämät kyselyt, joissa selvitettiin miten järjestöt arvioivat kampanjointinsa onnistumista. Tämä vaihe sisälsi myös kyselyitä useille ympäristöjärjestöjen kampanjajohtajille liittyen metsäyhtiö APRIL:in vastaiseen kampanjointiin sekä ympäristöjärjestöjen johtajien haastatteluja liittyen kampanjointiin Metsähallitusta ja sen Ylä-Lapin operaatioita vastaan. Useiden organisaatioiden haastattelut ja kyselyt sekä analyysit julkaistuista ja julkaisemattomista asiakirjoista osoittivat, että konfliktit ympäristöjärjestöjen ja metsäyhtiöiden välillä ovat hyvin monimutkaisia ja riippuvaisia erilaisesta näkökulmasta tilanteeseen, johon vaikuttavat osapuolien omat intressit sekä arvot. Tämä monimutkaisuus tekee konfliktien ratkaisemisen usein hyvin vaikeaksi, mikä johti eettinen analyysi – työkalun laadintaan, jonka avulla voidaan tuottaa ratkaisuja tämän tyyppisiin konflikteihin. Tutkimuksen tuloksilla on sekä teoreettisia että käytännön sovelluskohteita. Työkalu ei ainoastaan auta ratkaisemaan konfliktia, vaan se voi auttaa esimerkiksi ympäristöjärjestöjä arvioimaan toimenpiteidensä oikeutusta.

• Gritten, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences Sähköposti: david.gritten@joensuu.fi

Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa Bolognan prosessin edellyttämistä yliopistolliseen metsätieteiden koulutukseen kohdistuvista muutosprosesseista Suomessa. Suomessa tapahtunutta kehitystä verrattiin kahdeksan Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa sijaitsevan yliopiston muutostrendeihin. Tulosten perusteella voitiin havaita kansainvälinen suuntaus laajentaa metsätieteiden opintojen sisältöä ja valmistuneiden osaamisalaa. Kyseinen kehitys johti useimmissa tapauksissa tiedekuntien ja niissä suoritettavien tutkintojen uudelleen nimeämiseen. Sekä Suomessa että Saksassa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen suhde oli ongelmallinen. Näiden maiden yliopistot olivat vastahakoisia kehittämään työmarkkinoille relevantteja alempia korkeakoulututkintoja. Sidosryhmien osallistuminen opinto-ohjelmien uudistamiseen oli erittäin vähäistä suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista tiedekunnista. Suomessa metsätieteen opintojen suosio jatkui hyvänä sekä suomalaisten että ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa tarkasteluajanjaksolla. Muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa metsätieteen opinnot olivat kärsineet vahäisistä opiskelijamääristä. Niin Suomessa kuin muissakin tutkimusmaissa vastavalmistuneiden osa-aika- ja pätkätöiden sekä työttömyyden osuus kasvoi. Suomessa opiskelevien suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekä suomalaisten sidosryhmien keskuudessa tehtiin kysely, jonka pohjalta analysoitiin kansallinen muutostarve. Opiskelijat näkivät työhön sijoittumisen kannalta keskeisimpinä soveltavat taidot, talousopinnot ja kansainvälisen metsätalouden osaamisen. Yleisesti ottaen opiskelijat olivat tyytyväisiä opintoihinsa, mutta pettyneitä opetuksen tasoon ja huonoon työllisyystilanteeseen Suomessa. Sidosryhmät arvostivat metsätieteistä valmistuneilla soveltavia taitoja ja yrittäjyysasennetta. Vieraan kielen osaamista pidettiin perusedellytyksenä. Sidosryhmien mielestä alemman korkeakoulututkinnon tulee painottua soveltavin taitoihin huomioiden profiloitumisessa ammattikorkeakoulujen tutkintojen sisällöt. Ylemmän korkeakoulututkinnon tulee painottua tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Helsingin yliopiston metsäopetuksen keskittymistä talousopintoihin ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan erikoistumista ympäristötieteisiin, yhteiskunnallisiin tieteisiin ja kansainvälisyyteen pidettiin ylemmän korkeakoulututkinnon toivottavana profiloitumisena. Rajoitteita aiheuttaa nykyinen työllisyystilanne Euroopan metsäsektorilla. Strukturoitua opinto-ohjelmien kehittämistä ja säännöllisiä sidosryhmien kyselytutkimuksia tarvitaan, jotta metsätieteen tutkintoja voidaan kehittää työmarkkinoita entistä paremmin palveleviksi kokonaisuuksiksi.

• Schuck, University of Joensuu, Faculty of Forest Sciences Sähköposti: annschu@yahoo.com

Yritykset ovat kautta aikojen joutuneet huomioimaan erilaisia vastuukysymyksiä toiminnassaan vastuun painotusalueiden vaihdellessa kunkin aikakauden yhteiskunnallisten arvojen ja tavoitteiden mukaan. Tämä työ analysoi Skandinaavisen metsäteollisuuden vastuuta empiirisesti toimintojen hyväksyttävyyden käsitteen kautta. Tutkimuksessa sovelletaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Aineisto on kerätty tapausyrityksen, Stora Enso Oyj:n, neljältä tehtaalta, neljästä maasta: Kiinasta, Portugalista, Saksasta ja Suomesta. Haastattelut antoivat toimintojen hyväksyttävyydelle mitä erilaisimpia elementtejä, mutta materiaalista nousi joitakin dominoivia alueellisia piirteitä. Kiinalaisen hyväksyttävyyden pääelementit olivat lojaalisuus, hyvinvoinnin jako sekä kulttuurinen monimuotoisuus. Portugalilaisten vastauksissa korostuivat teknisen kilpailukyvyn, tuotteiden laadun ja maan käytön merkitys hyväksyttävälle toiminnalle. Saksalaiset korostivat sosioekonomisia seikkoja, kasvavan jätevuoren ongelmaa sekä globaaleja metsäoperaatioita. Suomessa korostuivat kannattavuus, kestävyys sekä viestintä. Tulokset osoittivat että lainsäädäntö asettaa hyväksyttävän toiminnan minimitason, mutta laajempaa vastuullisuutta tarvitaan, koska globaalin metsäteollisuuden erilaisissa toimintaympäristöissä lainsäädäntö tai sen noudattaminen on usein riittämätöntä. Vastuullisuuden taso on järkevää sovittaa toimintaympäristön mukaan. Tulokset kuitenkin näyttivät, että globaalin tason yritysvastuu ei ole vain paikallisten tekijöiden summa vaan jotkut vastuullisuuden elementit muotoutuvat suoraan globaalilla tasolla. Toimintojen hyväksyttävyys indikoi kokonaisvaltaista vastuullisuutta liiketoiminnassa. Näiden päätelmien perusteella muotoutui holistinen vastuullisuusmalli, joka poikkeaa aikaisemmista määritelmistä siinä, että yrityksen vastuu jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen vastuuseen. Malli tukee näkemystä, että hyvä hallintotapa ja yritysvastuu yhdistyvät tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseksi vastuulliseksi johtamiseksi. Tällainen lähestymistapa voi selkiyttää myös muiden kuin taloudellisten sidosryhmien asemaa yrityksen päätöksenteossa. Parhaimmillaan malli yhdistää eettisen liiketoiminnan ja resurssien tehokkaan kohdentamisen tavoitteen sekä yrityksissä että yhteiskunnissa.

• Mikkilä, University of Joensuu, Faculty of Forestry Sähköposti: mirja.mikkila@pp.inet.fi