Artikkelit jotka sisältää sanan 'ekologia'

Puut ovat keskeinen osa ihmisten monilajista elinpiiriä: ne tuottavat iloa, auttavat tarkkailemaan luontoa, niiden parissa eletään arkea, niiden menetystä surraan. Tässä väitöskirjassa tutkin monimuotoisia suhteita ihmisten ja heidän lempipuidensa välillä arkisissa ympäristöissä. Tutkimusotteeni on monitieteinen yhdistäen ympäristöekologian, humanistisen ympäristötutkimuksen ja ympäristöpsykologian tutkimusperinteitä ja menetelmiä.

Tutkimukseni pääkysymys on, miten puusuhteet muodostuvat ja miten nämä suhteet ilmenevät käytännössä esimerkiksi toimintana, ideoina, muistoina ja merkityksinä. Keskityn tutkimaan puiden ja ihmisten ominaisuuksien vaikutusta puusuhteiden syntyyn, puiden tarjoamia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, sekä puusuhteiden roolia ihmisen identiteetin rakentumisessa.

Tutkimus pohjaa toiminnallisen ekologian, biofiliahypoteesin ja posthumanistisen ajattelun tutkimusperinteisiin sekä hyödyntää aistitutkimuksen menetelmiä sekä tarjoumateoriaa. Lajienvälinen näkökulma haastaa tutkimaan myös puun toimijuutta vuorovaikutussuhteessa.

Analyysi kiteytyi kolmeen yleiseen puusuhteiden tyyppiin: ihaileva/voimaannuttava, hoivaava ja nostalginen. Puiden toiminnallisilla ominaisuuksilla, kuten puun koolla ja iällä, oli merkitystä ihailevan/voimannuttavan ja hoivaavan suhteen synnyssä, mutta ei niinkään nostalgisessa suhteessa, jossa merkitsevää oli henkilöhistoriaan kytkeytyvä erityinen paikka ja muistot. Havaitsemani viisi puusuhdetta ohjaavaa yhteyden lajia­ – materiaalinen-, aistipohjainen-, transsendentti-, symbolinen- ja tiedollinen yhteys paljastavat, että puusuhteissa on erilaisia luonto- ja ihmislähtöisiä näkökulmia.

Työni havainnot kuvaavat puusuhteiden kulttuurista-, symbolista- ja tunnemerkitystä heijastaen niiden monimuotoista luonnetta. Tuloksia voidaan laajemmin tarkastella esimerkkinä luontosuhteiden rakentumisen monisyisyydestä. Tämän moniarvoisuuden ymmärtäminen on tärkeää lähiympäristön inhimillistä hyvinvointia tukevan suunnittelun kannalta, koska näyttää siltä, että kaikki puut eivät ole ihmisten näkökulmasta samanarvoisia.

• Vainio, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0009-0003-8923-1920 Sähköposti: kaisa.vainio@uef.fi

Boreaalisten soiden odotetaan kuivuvan ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä puolestaan vaikuttaa näiden hydrologisesti herkkien ekosysteemien hiilitaseeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kasvillisuuden koostumus (I) ja yhteyttäminen (II, III) tulevaisuuden ilmastossa. Tätä jäljitellään kokeellisella, pitkäaikaisella vedenpinnan alenemisella (WLD). WLD:n vaikutukset kasvillisuuteen ja yhteyttämiseen yhdistetään toisiinsa. Lisäksi tutkitaan rahkasammalten yhteyttämisen vastetta kuivuuskauteen.

Kenttämittaukset tehtiin pitkäaikaisessa WLD-kenttäkokeessa Lakkasuolla, jossa otanta kattoi kolme eri suotyyppiä: ravinteikas (mesotrofinen) sarasuo, niukkaravinteinen (oligotrofinen) sarasuo, ja rahkasuo (ombrotroofinen). Kenttämittauksiin kuului kasvillisuuskartoituksia ja eri lajien yhteyttämismittauksia lehtitasolla. Lisäksi rahkasammalten yhteyttämisen vastetta kuivuuskauteen mitattiin kasvihuonekokeessa, jota varten Lakkasuolta tuotiin suon pinnasta leikatuja rahkasammal paloja (mesokosmeja). Rahkasammalten yhteyttämistä mitattiin kokeellisen kuivuusjakson aikana ja sen jälkeen.

Havaitsimme kenttäkokeissa, että suokasvillisuuden vaste kuivumiseen riippuu suotyypistä. Ravinteikkaimman sarasuon lajikoostumus oli herkin kuivumiselle, mutta rahkasuon kasvillisuus osoitti vakautta. Samalla tavalla, WLD lisäsi yhteyttämistä putkilokasvivaltaisella ravinteikkaalla sarasuolla, kun taas muutokset olivat olemattomia sammalvaltaisella rahkasuolla. Molempien sarasoiden kasvillisuus muuttui avoimesta sarojen ja rahkasammalten hallitsemasta ekosysteemistä puiden hallitsemaan ekosysteemiin. Kuivuminen WLD:n jälkeen lisäsi putkilokasvien tuottavuutta enemmän kuin rahkasammaleiden, koska putkilokasvit pystyvät paremmin hyödyntämään turpeen mineralisaation tarjoamia ravinteita. Kasvihuoneessa toteutetussa kuivuuskokeessa havaitsimme, että WLD-alueelta tai luonnostaan kuivilta soilta peräisin olevat välipinnan rahkasammalet olivat alttiimpia kuivuudelle verrattuna kosteista paikoista peräisin oleviin sammaliin.

Työni osoitti, että ilmastonmuutoksen aiheuttamalla soiden kuivumisella, voi olla suuri vaikutus pohjoisten soiden kasvillisuuden rakenteeseen ja toimintaan. Kuivuminen saattaa lisätä näiden ekosysteemien, erityisesti ravinteikkaiden sarasoiden, yhteyttämistä.

• Kokkonen, University of Eastern Finland, Faculty of Science, Forestry and Technology, School of Forest Sciences https://orcid.org/0000-0003-0197-2672 Sähköposti: nicola.kokkonen@uef.fi

Hirven elinympäristökäytön tutkiminen yhdistämällä laserkeilausaineistoa GPS-panta-aineistoon Laserkeilausperusteinen metsien inventointi ja -maanpinnan kartoitus ovat tänä päivänä yleisiä menetelmiä joka puolella maailmaa. Tätä aineistoa kerätään yleensä maanmittauksen ja metsätalouden tarpeisiin, mutta se sisältää paljon tietoa, josta voivat hyötyä muutkin toimijat. Eläinten ekologian kannalta metsien ja kasvillisuuden kolmiulotteisen rakenteen tunteminen on tärkeää, koska sen perusteella voidaan arvioida, kuinka hyvän elinympäristön tietty alue voi tietylle lajille tarjota. Laserkeilausaineisto antaa kolmiulotteisen, tarkan ja alueellisesti kattavan kuvauksen tästä rakenteesta. Tässä väitöskirjatyössä olen yhdistänyt laserkeilausaineistoa GPS-pannoitettujen hirvien sijainteihin. Analysoimalla laseraineistoa näiden sijaintien ympäriltä olen voinut tutkia kuinka metsän rakenne hirvien ympärillä vaihtelee esimerkiksi vuodenaikojen mukaan ja millä tavalla lämpötila vaikuttaa hirven käyttäytymiseen. Lisäksi käytetty aineisto on mahdollistanut sukupuolten sekä mukana kulkevan vasan vaikutusten tutkimisen. Viimeisessä osatutkimuksessa laseraineistoa käytettiin tunnistamaan hirven aiheuttamia metsätuhoja nuorissa taimikoissa. Saadut tulokset näyttävät selvästi, että laserkeilaus tuottaa tietoa, mistä voi olla suurta hyötyä ekologisessa tutkimuksessa. Tulokset todistivat, että metsän rakenne elinympäristöissä, joita hirvi käyttää vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikojen mukaan. Tämä selittyy sillä mitä ravintoa hirvi eri vuodenaikoina käyttää ja millaisissa metsissä tämä ravinto kasvaa. Myös lämpötilan vaikutusta hirvien käyttäytymiseen tutkittiin, ja nämä tulokset näyttivät, että kuumina kesäpäivinä hirvi joutuu hakeutumaan sille epätyypillisiin metsiin saadakseen suojaa lämpöstressiä vastaan. Nämä alueet olivat metsiä, joissa latvusto oli huomattavan korkea ja tiheä. Tulokset antoivat myös uusia näkökulmia metsän rakenteen merkityksestä vasomisaikaan. Tutkitut hirvet synnyttivät avoimilla mailla (suot), mutta pian tämän jälkeen siirtyivät metsiin, joissa oli huomattavan tiheä ja runsas aluskasvillisuus mikä ilmeisesti tarjosi suojaa sekä ruokaa kasvavalle vasalle ja imettävälle emälle. Viimeisessä osatutkimuksessa vakavat hirvituhot pystyttiin onnistuneesti tunnistamaan laserkeilausaineistosta. Tämä väitöskirja antoi esimerkkejä kuinka laserkeilaus- ja GPS-panta-aineiston yhteiskäyttö voidaan toteuttaa ja millaisia tuloksia näin voidaan saavuttaa. Käytetyt menetelmät ovat helposti sovellettavissa myös muihin lajeihin.

• Melin, University of Eastern Finland, School of Forest Sciences Sähköposti: markus.melin@uef.fi